Ulkomaalaiset opiskelijat eivät pääse Suomeen, koska tunnistautuminen lähetystöissä on ruuhkautunut – paikoin lähes puolet odottaa edelleen maahanpääsyä, vaikka opinnot alkoivat jo syksyllä

Korkeakouluille on annettu tavoite lisätä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kolminkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Korkeakouluille on annettu tavoite lisätä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kolminkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Ammattikorkeakoulut kertovat ulkomaalaisten opiskelijoiden merkittävistä vaikeuksista päästä maahan. Jopa lähes puolet ulkomailta Suomeen hyväksytyistä opiskelijoista ei ollut joulukuun alkuun mennessä päässyt maahan, vaikka opinnot alkoivat jo syksyllä.

Luvut selviävät ammattikorkeakouluille tehdystä kyselystä. Moni kouluista ilmoitti, että keväällä opiskelemaan hyväksytyistä ulkomaalaisista opiskelijoista on päässyt maahan vasta 60–80 prosenttia.

Ammattikorkeakouluilla on selkeä näkemys siitä, missä on tämän hetken vaikein pullonkaula: oleskelulupahakemus edellyttää tunnistautumista Suomen lähetystössä lähtömaassa tai lähimmässä maassa, jossa lähetystö sijaitsee. Nämä tunnistautumispalvelut ovat ruuhkautuneet, ja osa opiskelijoista on koulujen mukaan joutunut odottamaan tunnistautumiseen pääsyä jopa puoli vuotta.

Ammattikorkeakoulujen edustajat muistuttavat, että kyseessä on iso kansallinen kysymys, jossa näkyy nyt räikeä ristiriita. Suomeen halutaan maahanmuuttajia takaamaan työvoiman saatavuus. Korkeakouluille on annettu tavoite lisätä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kolminkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä.

–  Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että saamme valitut opiskelijat Suomeen ajallaan, sanoo ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Kritiikkiin vastaa ulkoministeriön konsulipalveluissa maahantuloprosesseista vastaava Riina Keskinen.

–  Olemme ilman muuta tietoisia kaikista näistä tavoitteista. Teemme ihan viikkotasolla yhteistyötä Maahanmuuttoviraston kanssa prosessin nopeuttamiseksi, Keskinen sanoo.

Tunnistautumisia otettu vastaan kahdessa vuorossa

Arenen toteuttamaan kyselyyn vastanneista 17 ammattikorkeakoulusta yhdessä vain noin kolmannes opiskelijoista on päässyt Suomeen. Yksi vastasi, että puolet opiskelijoista on päässyt maahan. Loppujen vastausten perusteella maahanpääsy vaihteli 60 prosentin ja suurimman osan välillä. Kolme korkeakoulua ilmoitti, ettei pysty vielä arvioimaan maahan tulleiden osuutta.

Korkeakoulujen mukaan suurimmat haasteet liittyvät Etelä-Aasian maista kuten Intiasta, Pakistanista ja Nepalista tai Afrikan maista tulevien opiskelijoiden tunnistautumiseen.

Riina Keskinen ulkoministeriöstä myöntää, että hakijoiden tunnistamiseen varattavien aikojen saatavuus on paikoin ruuhkaista. Tunnistautumisaikojen kestoa seurataan hänen mukaansa ministeriössä viikkotasolla.

–  Erityisesti opiskelijahakijoita on tänä vuonna ollut monessa kohteessa kaksinkertainen tai jopa suurempi määrä aiempiin vuosiin verrattuna, Keskinen kertoo.

Esimerkiksi Suomen Intian-suurlähetystössä, jossa käsitellään oleskelulupahakemukset Intian lisäksi Bangladeshin ja Sri Lankan kansalaisilta, määrä on kasvanut muutamassa vuodessa lähes kahdella tuhannella. Vuonna 2019 oleskelulupahakemuksia otettiin intialaisilta vastaan noin 3  350 kappaletta. Tänä vuonna Intiasta on marraskuun loppuun mennessä otettu vastaan vajaat 5  240 hakemusta.

Keskisen mukaan pisimmät tunnistautumisajat ovat juuri Intiassa sekä Nigeriassa. Molemmissa opiskelija saa tällä hetkellä odottaa aikaa noin kuukauden.

–  Intiassa olemme tehneet edustuston kanssa todella paljon töitä tilanteen parantamiseksi. Siellä on parhaimmillaan otettu opiskelijoiden tunnistautumisia vastaan kahdessa vuorossa, jotta jonoja on saatu purettua.

D-viisumi laajenee, muttei ratkaise pahinta ongelmaa

Ammattikorkeakouluihin tulee paljon opiskelijoita maista, joissa konsulaattia ei ole. Esimerkiksi Bangladeshissa asuvan on käytävä tunnistautumassa Intiassa. Opiskelijat joutuvat siis kulkemaan pitkän matkan päähän, mikä vie sekä aikaa että varoja.

Riina Keskinen kertoo, että Suomi on 12 maassa ulkoistanut oleskelulupahakemusten vastaanoton ulkoiselle palveluntarjoajalle, jotta hakemuksia pystyttäisiin ottamaan vastaan aiempaa suurempia määriä. Keskisen mukaan myös maissa, joissa konsulaattia ei ole, olisi mahdollista hyödyntää palveluntarjoajaa. Se on kuitenkin vasta selvityksessä.

Kesäkuussa Suomessa otettiin käyttöön pitkäaikainen eli niin sanottu kansallinen D-viisumi. Se liittyy työperäiseen maahanmuuttoon ja maahantuloa nopeuttavaan pikakaistaan. Ensimmäisessä vaiheessa pitkäaikainen viisumi voidaan myöntää erityisasiantuntijoille ja kasvuyrittäjille sekä heidän perheenjäsenilleen.

D-viisumi laajenee koskemaan opiskelijoita ja tutkijoita tämän vuoden huhtikuussa, mutta se nopeuttaa maahantuloa oleskeluluvan saamisen jälkeen. Tunnistautumisen pullonkaulaa se ei ratkaise.

Tulosalueen johtaja Anu Tarén Maahanmuuttovirastosta kertoo, että virasto pyrkii yhdessä ulkoministeriön kanssa sujuvoittamaan myös lupaprosessin alkua muun muassa karsimalla toiminnoista turhia vaiheita.

–  Edelleen tavalla tai toisella hakijan täytyy tunnistautua henkilökohtaisesti. Kehitämme prosessia niin, että pystyisimme entistä enemmän aloittamaan hakemuksen käsittelyä jo ennen kuin henkilö käy tunnistautumassa.

Tarén kertoo, että kevään aikana tulee käyttöön niin sanottu automaattinen vireillepano. Jos hakemus on maksettu sähköisessä asiointipalvelussa, se siirtyy asiainkäsittelyjärjestelmään jo ennen kuin tunnistautumiskäynti edustustossa tai palveluntarjoajan luona on tehty. Tämä nopeuttaisi erityisesti niitä hakemuksia, joissa käsittelyaika on keskimääräistä pidempi.

Suurin osa ensimmäisistä oleskeluluvan hakemuksista ratkaistaan jo nyt melko nopeasti, noin kahdessa viikossa. Käsittelyn nopeampi aloittaminen hyödyttää hakemuksia, joiden käsittely vie aikaa esimerkiksi hakijan toimeentulon selvittämisen vuoksi.

–  Tällöin asioita nopeuttaa se, että käsittely pystytään aloittamaan jo ennen edustustossa asioimista, Tarén sanoo.

Opinnot aloitetaan varmuuden vuoksi etänä

Kun oleskelulupaprosessit ovat venyneet, ammattikorkeakoulut ovat tarjonneet opiskelijoille mahdollisuuden aloittaa opinnot etänä verkon välityksellä. Ensimmäisen puolen vuoden opinnot on saatettu suunnitella niin, että ne toteutetaan kokonaan etänä.

Arenen kyselyn mukaan oleskelulupaprosessin venyminen johtaa nyt osin myös vastaanotettujen opiskelupaikkojen perumisiin.

–  Toinen haaste liittyy Suomeen integroitumiseen, suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin oppimisen kysymyksiin. Korkeakouluille on asetettu tavoite, että 75 prosenttia kansainvälisistä opiskelijoista työllistyisi Suomeen. Eihän se anna meistä houkuttelevaa kuvaa, jos näyttää, että prosessit eivät ole asiakaslähtöisiä ja toimivia, Arenen kyselyn toteuttanut Samuli Maxenius sanoo.

Suomen pyrkimys lisätä merkittävästi osaajien maahanmuuttoa mainitaan myös hallitusohjelmassa.

–  Koko ryhmän sitoutumista opintoihin ja integroitumista maahan heikentää se, kun osa porukasta joutuu opiskelemaan etänä, Ida Mielityinen Arenesta kuvailee.

–  Maine on tässä toiminnassa todella tärkeää, hän muistuttaa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje