Useita tuhansia kokoontui Helsingin tuomiokirkolle Ukrainan tueksi – "Ei totuta sotaan", pyytää ukrainalainen järjestäjä

Mielenilmausta järjestäneen Suomen ukrainalaisten yhdistyksen mukaan paikalla oli noin 6000 ihmistä. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen
Mielenilmausta järjestäneen Suomen ukrainalaisten yhdistyksen mukaan paikalla oli noin 6000 ihmistä. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen
  • STT
Jaa artikkeli

Tuhansia ihmisiä kokoontui toisena pääsiäispäivänä Helsingin tuomiokirkolle ekumeeniseen rukoushetkeen sekä sitä seuranneeseen mielenilmaukseen Ukrainan ja koko maailman rauhan puolesta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt 54 päivää.

Mielenilmausta järjestäneen Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:n mukaan paikalla oli noin 6  000 ihmistä. Tilaisuus sujui Helsingin poliisin mukaan rauhallisesti. Poliisin tilannekeskus arvioi, että paikalla oli noin 2  000–3  000 ihmistä.

Tilaisuus alkoi keskipäivällä rauhankellojen soitolla. Paikalle saapui ristisaattoja ja kulkueita eri puolilta kaupunkia.

Mielenilmauksessa puhuivat muun muassa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova. Haavisto kertoi ukrainalaisten pakolaisten auttamisen olevan kunnia-asia.

Ihmisten pelätään turtuvan sotaan

Rukoushetken päätyttyä tuomiokirkon portailla alkoi Vapaa Ukraina, vapaa maailma -mielenilmaus. Tuomiokirkon portaat peitettiin yleisön käsien kannattelemana suureen Ukrainan lippuun.

Tilaisuutta järjestänyt Nadiia Fedorova toivoo, ettei ihmisten huomio sotaa kohtaan hiivu.

–  Ei totuta sotaan, hän sanoi yleisölle ukrainan lippuun kietoutuneena.

Kiovasta Suomeen muuttanut Fedorova työskenteli Ukrainassa toimittajana ja valokuvaajana. Hän pelkää, että sodan uhrit muuttuvat vain luvuiksi mediassa.

–  Se on väärin. Meidän on tehtävä kaikkemme niiden ihmishenkien pelastamiseksi, joka päivä, hän sanoi STT:lle.

Valko-Venäjältä kotoisin oleva Anastasia Rantanen on myös ollut mukana sotaa vastustavissa mielenosoituksissa ja niiden järjestämisessä. Hän kertoo ihmisten palavan välillä loppuun, sillä järjestelytyöt ovat raskaita.

–  Se on aika raskasta pitää tunnelma korkealla ja jaksaa tehdä. Yritämme tukea toisiamme, hän kertoo.

Rantasen mukaa lähes kaikki Valko-Venäjällä ovat sotaa vastaan.

"Toimimme yhdessä rauhan eteen"

Sodan alkamisen jälkeen Suomeen saapuneet venäläiset Philipp Schelkanov ja Ilia Kanatush ovat osallistuneet jo useisiin mielenosoituksiin Helsingissä. He lähtivät Venäjältä, sillä siellä aktivistina toimiminen oli vaikeaa.

Schelkanov kertoo STT:lle ajatelleensa Suomeen tulemista jo parin vuoden ajan, mutta alkanut sota sysäsi suunnitelmat liikkeelle.

–  Täällä on helpompaa, mutta juuri nyt ei ole hyvä olo, hän sanoo viitaten siihen, miten raskas aihe sota on.

–  Minusta tuntuu, että toimimme yhdessä rauhan eteen. Se on hieno tunne, Kanatush sanoo.

Venäjältä kotoisin oleva Irina Vesikko on huolissaan venäläisestä propagandasta. Hänen mukaansa myös Suomessa asuvat venäläiset katselevat propagandaa, vaikka heillä on pääsy myös länsimaisiin uutisiin.

–  Se propaganda on niin hyvää, valitettavasti.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje