Vapaamuurarius palasi Suomeen sata vuotta sitten – järjestö haluaa hälventää mainettaan salamyhkäisenä herrakerhona

Suomen suurloosin alaiset vapaamuurarit juhlivat tänä vuonna sata vuotta jatkunutta toimintaansa. LEHTIKUVA / Anni Ågren
Suomen suurloosin alaiset vapaamuurarit juhlivat tänä vuonna sata vuotta jatkunutta toimintaansa. LEHTIKUVA / Anni Ågren

Suomen suurloosin alaiset vapaamuurarit juhlivat tänä vuonna sata vuotta jatkunutta toimintaansa.

Amerikansuomalaiset perustivat vuonna 1922 Helsinkiin Suomen ensimmäisen loosin yli sataan vuoteen. Suomessa oli ollut vapaamuuraritoimintaa jo 1700-luvulla, mutta 1800-luvulla Venäjän vallan alla vapaamuuraritoiminta keskeytettiin ja lopulta kiellettiin.

Englannista lähtöisin oleva nykymuotoinen vapaamuurarius on saanut kansan keskuudessa mainetta salamyhkäisenä hyvävelikerhona. Tätä kuvaa vapaamuurarit haluavat kuitenkin hälventää.

–  Meillä on vähän sellainen maine kansalaisten keskuudessa, että olemme salamyhkäinen järjestö. Sitä me emme kyllä suinkaan ole, linjaa Suomen suurloosin suurmestari Jukka Viinanen.

Suomen Suurloosi ry, eli käytännössä Suomen loosien keskusjärjestö, perustettiin vuonna 1924. Siksi Suomen vapaamuurarien satavuotisjuhlintaa jatketaan myös kahden tulevan vuoden aikana.

Kahdesta asiasta ulkopuolisille ei puhuta

Suurloosin hankejohtaja Lauri Helaniemen mukaan vapaamuurareilla on kaksi asiaa, joista he eivät puhu: opetusmetodiikka ja toisen jäsenyys.

Toisen jäsenyyttä vapaamuurarijärjestöön ei saa paljastaa ilman henkilön lupaa. Helaniemi huomauttaa, että nykyisin myös Euroopan unionin tietosuoja-asetus kieltää tämän.

–  Me olemme olleet parisataa vuotta etuajassa. Nykyäänhän mikään yhdistys ei saa periaatteessa kertoa, kuka on jäsen, Helaniemi sanoo.

–  Pienenä kevennyksenä, että salaliittoteoreetikot ovat jo selittäneet, että tämä on vapaamuurarien aikaansaannosta, suurloosin pääsihteeri Heikki Hakala jatkaa.

Vapaamuurarien oppiminen tapahtuu rituaalin avulla, jonka opetusmetodit pidetään salassa.

–  Siinä ei ole sinänsä mitään salattavaa, mutta se on meidän opetusmenetelmämme. Jos se paljastetaan etukäteen tulevalle jäsenelle, se menettää yllätyksellisyytensä, Viinanen sanoo.

Sibeliuksen rituaalimusiikki Suomen erikoisuus

Tulevana lauantaina Helsingin Musiikkitalossa järjestetään vapaamuurarikonsertti. Konsertissa kuullaan kymmenen vapaamuuraritaustaisen säveltäjän teoksia.

Mukana kuullaan myös Jean Sibeliuksen teoksia. Sibelius oli 1922 Suomen Helsingin loosin perustajajäseniä. Hän on säveltänyt myös Suomen vapaamuurareille rituaalimusiikin, mikä on suomalaisen vapaamuurariuden erikoisuus.

–  Meidän rikkaus on se, että vain meillä musiikki näin integroituu tähän opetusmetodiikkaan. Kaikilla muillakin musiikki on jollain lailla mukana, mutta he ovat vapaasti ammentaneet yleensä kaikenlaisten vapaamuurarien säveltämästä musiikista. Se on aika sirpaleista, Helaniemi sanoo.

Syksyllä 2024 aukeaa vapaamuurarinäyttely kansallisarkiston näyttelytiloihin. Samana vuonna on tarkoitus julkaista Helsingin yliopiston historian dosentti Samu Nyströmin tutkimus suomalaisten vapaamuurarien historiasta.

Venäjän suurloosiin suhteet jäissä

Kansalliset suurloosit ovat suvereeneja, eikä vapaamuurareilla ole kansainvälistä johtoa. Suurloosit edellyttävät toisiltaan kansainvälistä tunnustamista, mitä kautta syntyy yhteys ulkomaisiin järjestöihin.

–  Pidämme yhteyttä keskusteluissa ja vierailemme toistemme luona. Mitään sellaista ylintä organisaatiota Suomen suurloosin yli ei ole olemassa, Viinanen sanoo.

Suomen suurloosilla läheisimmät suhteet ovat eurooppalaisiin suurlooseihin, etenkin Viroon ja Ruotsiin. Myös Suomeen vapaamuurariuden palauttaneen äitiloosin New Yorkissa koetaan olevan erikoisasemassa.

–  Toisten suurloosien tunnustus on edellytys sille, että voi mennä vierailemaan vastaavissa looseissa muissa maissa. Sehän on suuri rikkaus, että pystyy vierailemaan paikallisessa yhdistyksessä, kuten muissakin isoissa järjestöissä tehdään, Helaniemi sanoo.

Sama pätee myös Suomen sisällä olevissa looseissa vierailuun.

Monien muiden suurloosien tapaan Suomen suurloosi jäädytti suhteet Venäjän suurloosiin, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

–  Silloin annoin määräyksen, että sinne ei olla yhteyksissä, sanoo Viinanen.

Naisjäsenten sallimiseksi ei mekanismia

Vapaamuurariaatteen pohjalla olevat arvot ja hyveet voidaan nähdä hyvin universaaleina. Vapaamuurarien päähyveitä ovat rohkeus, harkitsevuus, kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus.

Viinasen mukaan järjestössä ollaan kuitenkin tietoisia paineesta tehdä muutoksia järjestön toimintaan. Vapaamuurarien edelleen voimassa oleva perussääntö on vuodelta 1723.

–  Jokainen järjestöön tuleva lupautuu noudattamaan näitä sääntöjä. Kun ei ole mitään suurloosia korkeampaa yläjärjestöä, jolta voisi pyytää muutosten tekemistä, niin niiden muuttamiseksi ei ole mitään mekanismia, Viinanen sanoo.

Tästä johtuu myös se, etteivät naiset pääse suurloosin alaisiin vapaamuurarilooseihin, sillä perussäännössä jäsenyys rajautuu miehiin.

–  Ei meillä mitään naisia vastaan ole. On olemassa vapaamuurarijärjestöjä, joissa naiset pääsevät jäseniksi, sanoo Viinanen.

Suomessa toimii muutamia suurloosin ulkopuolella toimivia vapaamuurarijärjestöjä, jotka ottavat jäsenikseen myös naisia.

Veljien kesken puhutaan kaikesta muusta paitsi uskonnosta ja politiikasta

Vapaamuurarit ovat saaneet osakseen myös syytöksiä siitä, että järjestö muodostaa hyväveliverkoston. Järjestön jäseninä on ollut aikojen saatossa useita merkkihenkilöitä, kuten urheilijoita, taiteilijoita sekä esimerkiksi Suomen entinen presidentti Risto Ryti.

Vapaamuurarien perussääntö kieltää kuitenkin omaneduntavoittelun, eikä järjestöllä ole myöskään yhteiskunnallisiin kysymyksiin kantaa.

Yhteiskunnalliseen toimintaan jäsenet saavat toki osallistua.

–  Meidän periaatteita voi noudattaa ihan mihin vain puolueeseen kuuluva tai kuulumaton henkilö, Hakala sanoo.

Vapaamuurarien tapaamisissa saa keskustella kaikesta muusta paitsi politiikasta ja uskonnosta.

Helaniemen mukaan myös ajankohtaiset keskustelunaiheet eivät ole poissuljettuna, vaikka ne poliittista päätöksentekoa lähellä olevia aiheita olisivatkin.

–  Jos sähkönhinta nousee ja huonovaraisilla tulee kylmä talvi, totta kai keskustelemme siitä. Sehän on äärimmäisen tärkeä keskustelunaihe, miten tämä voidaan välttää. Emme kuitenkaan puhu, mikä puolue tekee mitäkin, vaan näemme siinä valtavan kriisin paikan.

Jäsenmäärän runsas kasvu ei ole tavoitteena

Korona-aikana vapaamuurarien toiminta katkesi ensimmäistä kertaa sitten sotavuosien. Patoutuneen toiminnan käynnistyessä uudelleen uusia jäseniä on Viinasen mukaan tulossa paljon.

Loosiin liittymiseksi hakija tarvitsee esittäjän ja kaksi hänet tuntevaa suosittelijaa. Hakijan täytyy olla myös täysi-ikäinen mies, joka uskoo yhteen jumalaan.

–  Mehän hyväksymme kaikki maailman uskonnot jäsenistössä, mutta pyrkijällä täytyy olla usko johonkin korkeampaan, Viinanen sanoo.

Kynnystä tulla tutustumaan vapaamuurariuteen pyritään alentamaan. Vuosittaisen jäsenmäärän suuri kasvu ei kuitenkaan ole järjestön tavoitteena.

–  Emme halua jäseniksemme sellaisia, jotka eivät ajattele, että nämä hyveet ovat hyviä tai arvot sellaisia, joiden mukaan voi elää, Viinanen sanoo.

Hakalan mukaan sisäänottoprosessi kestää noin puolitoista vuotta, mikä rajoittaa myös loosien jäsenmäärän kasvua.

–  Vapaamuurariuden piirissä modernin kiireen käsite ei oikein kuulu toimintatapoihin. Haluamme, että mukaan tuleva mies oppii ymmärtämään, ettei näitä asioita kovin nopeasti pysty omaksumaan, Hakala sanoo.

-------

Korjaus klo 18.54: Korjattu kansalaisarkisto kansallisarkistoksi. Lisäksi 2. väliotsikon jälkeinen 2. kpl muokattu viittaussuhteet oikeiksi.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje