Yksityiset terveysfirmat odottavat suurempaa siivua julkisten terveyspalveluiden tuottamisesta – Mehiläisen toimitusjohtaja: "Olemme harjoitelleet tehokkuutta pidempään kuin moni kunta"

Minna Akimo

Uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuodenvaihteessa keskellä monenlaisia haasteita.

. On hoitajapula, ruuhkautuneet päivystykset ja koronapandemian pahentama hoitovelan kasvu. Samaan aikaan kansalaisten pitäisi päästä nopeammin lääkärin vastaanotolle ja saada laadukasta hoitoa sairauksiinsa.

– Koska Suomessa sote-järjestelmä toimii kustannustehokkaasti, ei sieltä mitään säästöjä tule. Säästää pitäisi aivan muista asioista. Meidän tulisi käyttää nykyistä huomattavasti paljon enemmän rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihimme, jos haluamme huolehtia suomalaisista ihmisistä, Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää sanoo.

Järvenpää toimii myös yksityisiä sote-yrityksiä edustavan Hyvinvointiala Hali ry:n hallituksen puheenjohtajana.

Mehiläisen tapaan muutkin yksityiset sote-alan yritykset odottavat saavansa yhä isomman siivun julkisten terveyspalveluiden tuottamisesta.

– Jos haluamme, että terveyskeskuspalveluiden taso nousee lähemmäksi työterveyttä, ja myös terveyskeskusten palveluiden varassa olevat ihmiset pääsevät nopeammin lääkärin vastaanotolle, yksityisten tuottajien roolin täytyy kasvaa, Järvenpää sanoo.

. Ulkoistuksia tehty maltillisesti Suomessa perusterveydenhuoltoa on ulkoistettu vielä maltillisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan Suomessa on reilut 50 terveysasemaa, joiden palvelut on ulkoistettu jollekin sote-alan yritykselle.

Yksi isoimmista ulkoistuksista on tehty Päijät-Hämeessä, jossa yli puolet väestöstä on Mehiläiselle ulkoistettujen terveysasemien piirissä.

Mehiläinen ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä perustivat yhteisyrityksen Harjun terveys pari vuotta sitten. Yhteisyrityksen liikevaihto on yli 38 miljoonaa euroa.

Isojen ulkoistusten lisäksi Mehiläinen hoitaa myös yksittäisten kaupunginosien terveyskeskusten toimintaa. Järvenpään mukaan näillä asemilla odotusajat lääkärille ovat lyhimmät.

– Me olemme harjoitelleet tätä toimintaa 113 vuotta, eli pidempään kuin moni kunta. Olemme tutkineet ja etsineet keinoja, miten vastata asiakkaiden ja tilaajien vaatimuksiin päästä nopeammin hoitoon. Olemme tuoneet julkiselle puolelle ne käytännöt, jotka on testattu yksityisellä puolella toimiviksi, ja tämä on vaikuttanut siihen, että meidän hoitamallamme terveysasemalla hoitoon pääsee nopeasti, hän sanoo.

. Suomi terveysdigin kärkimaa Yksityiset yritykset ovat kehittäneet digitaalisia ja sovelluspohjaisia terveyspalveluita, jotka nopeuttavat asiakkaiden terveyteen liittyvien asioiden hoitamista.

Sovellusten kautta voi lähettää kuvia ja videoita, ja sitä kautta saa chat-yhteyden asiantuntijaan.

Digitaalisten palveluiden kehittäminen on ollut kallista, mutta ne ovat parantaneet muun muassa lääkäreiden ja hoitajien työn tuottavuutta ja asiakaskokemuksia.

Mehiläisessä sovelluspohjainen palvelu lanseerattiin ensin yksityislääkäreiden ja työterveyden asiakkaille. Nyt yhtiön kehittämä Digiklinikka on käytössä myös osassa niillä terveysasemilla, joita Mehiläinen hoitaa.

– Julkisella puolella näihin liittyy paljon potentiaalia. Terveyskeskuksissa jonot ovat pitkiä ja ihmisiä on vaikea saada puhelimella kiinni. Digitaalisilla ratkaisuilla tällaisia asioita voidaan parantaa ja palveluiden saatavuus helpottuu.

Järvenpään mukaan Mehiläinen ja Terveystalo ovat käyttäjämäärissä mitattuina suurimpia digiterveysyrityksiä koko Euroopassa.

Suomi on digitaalisten terveyspalveluiden edelläkävijämaa jopa siinä määrin, että etäpalveluiden käyttö on joltain osin saavuttanut lakipisteensä.

– Työterveydessä etäpalvelumme ovat nyt siinä pisteessä, etteivät ne voi kasvaa merkittävästi, sillä edelleen myös fyysinen käynti lääkärin vastaanotolla on tärkeää. Sitä emme tosin vielä tiedä, millaisia mahdollisuuksia keinoäly tuo mukanaan, Järvenpää sanoo.

. Tutkija: vertailutietoa ei ole THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäen mukaan vertailu julkisesti tai yksityisesti tuotettujen terveyspalveluiden tehokkuuden välillä on vaikeaa, sillä luotettavaa tutkimustietoa ei ole.

– Keskustelu siitä, tuottavatko yksityiset nämä palvelut tehokkaammin kuin julkinen, on kiistanalaista. Meillä ei ole kattavaa tutkimustietoa, jossa olisi selvitetty tehokuutta ja kustannusvaikutuksia yksityisten toimijoiden ja julkisen palveluntuottajan välillä, hän sanoo.

Keskimäki kertoo, että Suomessa on paljon esimerkkejä hyvin toimivista ja tehokkaista terveyspalveluista molemmin puolin kenttää, ja siksi suoraviivaiset yleistykset ovat harhaanjohtavia.

– On totta, että julkisia palveluita on vara tehostaa, ja uusia innovaatioita ja digipalveluita pitäisi ottaa tehokkaammin käyttöön. Myös johtamista pitäisi parantaa. Hyvinvointialueilla on tähän hyvät mahdollisuudet, mutta se edellyttää, että sote-uudistus implementoidaan (otetaan käyttöön) fiksusti.

– Kun vertaillaan yksittäisen terveysaseman osalta sitä, miten nopeasti hoitoon pääsee, siihen vaikuttavat myös alueen väestön sairastavuus ja sosioekonominen asema, Keskimäki sanoo.

Keskimäen mukaan kukaan ei tällä hetkellä tiedä tai pysty arviomaan sitä, miten paljon tulevaisuudessa julkisia terveyspalveluita mahdollisesti ulkoistetaan yksityisille tuottajille.

– En usko, että tällaista tietoa on vielä kovin kattavasti edes kerätty, koska uusien hyvinvointialueiden haasteena on ollut saada toiminta ylipäätään käyntiin.

Keskimäki itse ei pidä ajattelusta, jossa yksityiset ja julkiset palvelun tuottajat laitetaan karkeasti vastakkain, ja jossa toinen edustaa hyvää ja toinen pahaa.

Hänen mukaansa toiminnan pitää perustua siihen, että käytettävissä olevat resurssit tuottavat kansalaisille terveysturvaa ja hoivaa.

– Toki tähän liittyy myös rajoituksia. Yksityistäminen ei saa johtaa tilanteeseen, jossa yrityksen vetäytyminen tai muu yritystoimintaan liittyvä riski vaarantaisi alueen terveyspalveluiden saatavuuden jollakin alueella. Toinen ongelma liittyy myös siihen, millä tavalla sopimukset tehdään, jotta toisen osapuolen ei ole mahdollista hyödyntää huonosti suunniteltua sopimusta, hän sanoo.

. Hoivakotien hoitajapula ratkaistavissa kahdessa vuodessa Mehiläinen on yksi isoista yksityisistä sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavista terveysalan yrityksistä. Sen liikevaihto vuonna 2022 on noin 1,6 miljardia euroa.

Yksityisten lääkäripalveluiden lisäksi Mehiläinen vastaa ikäihmisten ympärivuorokautisesta hoivasta useilla paikkakunnilla.

Hoivapalveluissa heidän käsissään on sama ongelma kuin julkisella puolella: ammattitaitoista työvoimaa on vaikea saada.

– Jos me emme löydä hoitajia, se tietää ongelmia myös julkisille palveluille, joita tuotamme, Järvenpää sanoo.

. Hoiva-alan hoitajapulan ratkaisemista ei Järvenpään mukaan rajoita edes hoitajamitoituksen tiukentuminen, eikä kyse ole edes rahasta. Tarjolla on ratkaisu: työperäinen maahanmuutto.

Mehiläinen on perustanut tytäryhtiönsä Healthcare Staffing Solutionsin kautta kaksi rekrytointiyritystä Hongkongiin ja Singaporeen.

Sitä kautta he kouluttavat ja työllistävät EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta Suomeen tulevia hoiva-avustajia ja lähihoitajia.

Hoiva-alan opinnot suoritetaan osin verkko- ja etäopiskeluina, ja tietyn opiskelujakson jälkeen tulevat hoitajat saapuvat Suomeen harjoittelujaksolle ja tekevät vaadittavat näytöt ammattiopistoissa.

– Suomi on heille todella houkutteleva maa. Palkkataso täällä on kymmenkertainen verrattuna Filippiineihin, josta suurin osa hoitajista tulee. Kahden vuoden päästä tämä ongelma on ratkaistu, hän sanoo.

Lähihoitajien ja hoiva-avustajien kouluttaminen ei kuitenkaan ratkaise sairaanhoitajapulaa, joka koskee erityisesti tehohoitoa, keskus- ja yliopistosairaaloita.

Ulkomailta tulevien sairaanhoitajien kohdalla ongelma Järvenpään mukaan on se, ettei heidän tutkintoaan tunnisteta Suomessa.

– Tähän tarvitaan jokin muu ratkaisu. Työantajien, ammattikorkeakoulujen ja Migrin pitää yhdessä miettiä, millä tavalla Suomeen houkutellaan opiskelijoita ja miten heitä tuetaan. Tänne tuleville opiskelijoille pitää tarjota tukea ja mahdollinen työpaikka valmiiksi.

Kirjaudu sisään

Yksityiset terveysfirmat odottavat suurempaa siivua julkisten terveyspalveluiden tuottamisesta – Mehiläisen toimitusjohtaja: "Olemme harjoitelleet tehokkuutta pidempään kuin moni kunta"

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Yksityiset terveysfirmat odottavat suurempaa siivua julkisten terveyspalveluiden tuottamisesta – Mehiläisen toimitusjohtaja: "Olemme harjoitelleet tehokkuutta pidempään kuin moni kunta"

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje