Ylilääkäri Hanna Nohynek harkitsee viestipalvelu Twitterin hylkäämistä, THL päätti jo lopettaa Twitter-julkaisut

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo, että keskustelun hyödyt ja haitat eivät ole tasapainossa. LEHTIKUVA / Seppo Samuli
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo, että keskustelun hyödyt ja haitat eivät ole tasapainossa. LEHTIKUVA / Seppo Samuli

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek harkitsee viestipalvelu Twitterin hylkäämistä. Eilen kerrottiin, että THL on päättänyt lopettaa julkaisut organisaatiotilillään Twitterissä asiattomien viestien ja virheellisen tiedon levittämisen vuoksi.

THL:n vetäytymisestä kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Hanna Nohynek kertoo STT:lle, että tällä hetkellä hän julkaisee Twitterissä rokottamiseen ja infektiotauteihin liittyviä THL:n tiedotteita sekä linkkejä omasta mielestään tärkeisiin tuoreisiin tutkimustuloksiin tai raportteihin, mutta ei enää osallistu julkaisujen alla käytävään keskusteluun. Syynä on keskustelun kielteisyys ja helposti henkilökohtaisuuksiin menevä kommentointi.

–  Joskus korona-ajan alussa vielä vastasin kysymyksiin ja jatkoin keskustelua, mutten ole tehnyt sitä enää pitkään aikaan.

Nohynek kertoo, että keskustelun hyödyt ja haitat eivät ole tasapainossa. Keskustelua käy enimmäkseen pieni disinformaatiota levittävä porukka, mutta toisaalta viesteihin vastaamiseen uppoaisi suhteettoman paljon aikaa.

THL:n viestintäjohtaja Marjo Loisa kertoi STT:lle eilen, että THL:n Twitter-tiliä on käytetty paljon disinformaation levittämisen alustana esimerkiksi tviittien alla käytävissä kommenttiketjuissa. Disinformaatiolla tarkoitetaan tarkoituksellisen harhaanjohtavaa tai väärää tietoa.

Nohynekin Twitteriin liittyvästä harkinnasta kertoi aikaisemmin Mediuutiset.

Twitter on muuttunut

Sosiaalisen median tutkijan Suvi Uskin mielestä THL:n poistuminen nimenomaan vie alustan nimettömien tilien disinformaatiolta, koska THL:n julkaisuja kommentoineiden tilien viestit ovat levinneet tehokkaasti THL:n seuraajien silmille. Uski on sosiaalipsykologian tohtori ja Someturva-yrityksen toimitusjohtaja.

–  Tämä on minun mielestäni erittäin vastuullista THL:ltä toimia näin, Uski kertoo.

THL:llä on Twitterissä lähes satatuhatta seuraajaa. Suosituissa julkaisuissa algoritmi levittää kommentteja laajalle lukijakunnalle.

Vihapuhe ja huono käytös esimerkiksi THL:n julkaisujen alla on keino hiljentää ja vaientaa ihmisiä, jotka muutoin olisivat halukkaita osallistumaan keskusteluun.

–  Se ei missään nimessä ole mikään demokratian tukipylväs tai elementti, että alusta turvallisuudesta ei pidetä huolta, Uski sanoo.

Uskin mukaan THL:n päätös on tässä hetkessä poikkeuksellinen, mutta todennäköisesti se toimii suunnannäyttäjänä muille julkisille toimijoille.

Twitter on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana paljon. Alustan toimintalogiikka on nyt erilaine kuin silloin, kun julkisyhteisöt ovat sinne lähteneet.

Uskin mukaan jokaisen, joka avaa tilan keskustelulle sosiaalisessa mediassa, tulee myös huolehtia sen moderoinnista.

–  Muuten ollaan väärillä teillä ja menetetään se arvokas mahdollisuus vuorovaikutukseen ja keskusteluun, jonka sosiaalinen media voi tarjota, Uski sanoo.

Twitterin uskottavuus on koetuksella

Twitter on saanut viime aikoina kielteistä julkisuutta, kun miljardööri Elon Musk osti viestipalvelun. Hän on esimerkiksi antanut Yhdysvalloissa joidenkin vihapuheen takia hyllytettyjen käyttäjien palata Twitteriin.

–  Nyt on ehkä hyvä hetki lähteä Twitteristä, kun sitä ovat muutkin tehneet. Alusta on ollut vähän vastatuulessa viime aikoina, sanoo viestinnän ja teknologian tutkija ja Helsingin yliopiston dosentti Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

Laaksosen mieleen ei tule THL:n lisäksi muita julkisia organisaatioita, jotka olisivat poistuneet Twitteristä. Sen sijaan yksittäiset henkilöt ovat poistuneet palvelusta ja esimerkiksi yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa on pohdittu Mastodoniin siirtymistä.

–  Twitterin rooli yhteiskunnallisen viestinnän ja keskustelun alustana on kuitenkin tosi suuri, eikä se ole helposti korvattavissa, Laaksonen sanoo.

Myös Nohynek pohtii Mastodoniin siirtymistä.

Twitterissä hän näkee hyviäkin puolia.

–  On paljon hyviä kollegoita ja tutkijoita, joiden julkaisemat asiat ovat koputuksia olkapäähän, että katso tämä julkaisu, tai tämä on mielipiteeni asiasta, ja joista on oman työni kannalta hyötyä, Nohynek kuvailee.

Viranomaisviestintä vie aikaa

Laaksosen mukaan THL:n syy poistua Twitteristä kuulostaa varsin ymmärrettävältä.

–  He saavat ihan valtavasti palautetta. On ollut tosi paljon heitä kritisoivaa palautetta, osittain asiatonta, Laaksonen sanoo.

Eniten kritiikkiä ovat herättäneet THL:n koronapandemiaan liittyvät julkaisut.

–  Käsittääkseni aiemminkin on ollut aika vellovaa keskustelua esimerkiksi HPV-rokotteista ja sisäilmaongelmista, Laaksonen sanoo.

Laaksonen tutkii parhaillaan sitä, miten somevaikuttajat ja anonyymit tilit viestivät koronaviruksesta. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten tämä keskustelu pyrkii tukemaan tai rapauttamaan virallisten toimijoiden viestintää.

Yhtenä aineistona ovat nimenomaan THL:ää koskevat keskustelut.

–  Miten erilaiset toimijat ovat verkkokeskusteluissa pyrkineet haastamaan THL:ää ja ikään kuin horjuttamaan heidän legitimiteettiään, Laaksonen kuvailee.

Laaksonen tuo esiin, että viestintään sosiaalisessa mediassa liittyy yhä osittain harha sen nopeudesta ja helppoudesta.

–  Kaikki työ, mitä sosiaaliseen mediaan liittyy, ei välttämättä näy aina ulospäin.

Esimerkiksi yksittäisiin tutkijoihin verrattuna viranomaisilla on myös lain tuoma vastuu siitä, mitä sosiaalisessa mediassa viestitään.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje