Seinäjoen kouluverkon tulevaisuus koki uuden ja ehkä yllättävänkin käänteen tiistaina, kun kasvatus- ja opetuslautakunta päätti yksimielisesti hylätä sivistysjohtajan esityksen neljän koulun lakkauttamisesta. Yksi menee kiinni, kolme säilyy. Koulujen puolesta taistelleille päätös oli erävoitto, mutta juhlaan ei ole vielä aihetta. Ennen lopullista ratkaisua edessä on vielä kaksi erää, kaupunginhallitus ja -valtuusto.
Keskustelu Peräseinäjoen Alaviitalan, Ylistaron Kirja-Matin ja Seinäjoen Toukolanpuiston koulujen sekä Ylistaron lukion lakkauttamisesta on ollut värikästä ja sitä on käyty niin lehtien yleisönosastoissa kuin sosiaalisessa mediassakin. Kouluja puolustavat kuntalaiset ovat keränneet valtuustolle luovutetun adressin, ja Ylistarossa on myös marssittu oman kaupunginosan koulujen puolesta.
Myös osa valtuutetuista yli puoluerajojen on vastustanut suunnitelmia. Heistä neljätoista allekirjoitti valtuustolle esitetyn kirjallisen kysymyksen, jossa koulujen lakkautuspäätöksiä vaadittiin peruttavaksi.
Kuten lähes kaikkialla muuallakin, on oppilasmäärä kääntynyt laskuun myös Seinäjoen kouluissa. Lukuvuoden 2032 alkuun mennessä perusopetuksessa olevia koululaisia on noin 1 200 vähemmän kuin mitä heitä on nyt. Muutos on nopea, ja tarkoittaa väistämättä sitä, ettei kaikkia nykyisiä koulurakennuksia enää tarvita.
Luvut puhuvat karua kieltä, eikä niitä tietenkään ole mahdollista ohittaa päätöksiä tehtäessä.
Koulujen lakkauttaminen ei kuitenkaan tuo kunnalle aina niitä säästöjä, joihin sillä pyritään. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi pari vuotta sitten arviointitutkimuksen lakkautuksien vaikutuksista kuntien talouteen ja elinvoimaan, ja havaitsi, että se voi olla jopa kielteinen.
Koulujen lakkauttaminen jättää jälkensä koko asuinalueeseen. Kyse ei ole pelkästä rakennuksesta vaan koko alueen vetovoimasta. Moni haaveilee omasta kodista keskustaajamaa kauempana, ja yksi keskeisimmistä muutto- tai rakennuspäätökseen vaikuttavista tekijöistä on lähikoulu. Tämä on yksi niistä asioista, joihin myös ylistarolaiset ovat vedonneet omien koulujensa puolesta taistellessaan.
Kouluratkaisuja tehtäessä katse on suunnattava eteenpäin, ei vain tuijotettava meneillään olevan tai seuraavan lukuvuoden oppilasmääriä. Mikäli oppilaat loppuvat, ei koulun säilymiselle ole enää mitään perusteita. Lopettamispäätös tekee kipeää, mutta on monta kertaa ainoa mahdollinen vaihtoehto.
Asukkaita koulupäätökset aktivoivat ja kokoavat yhteen. Tämä on nähty muun muassa Kourassa, jonka koulun lakkauttamispäätös on pyörinyt hallinnossa useamman vuoden ajan. Lopullinen sinetti saatiin maanantaina, kun hallitus päätti lopettaa koulun syyslukukauden 2027 alussa. Kyse on täytäntöönpanopäätöksestä, eikä siihen voi enää hakea muutosta.
Seinäjoen kaupungin säästötavoitteet opetuspalveluille ovat kuusi ja puoli miljoonaa euroa. Lautakunnan kokoukseen tuodun tarkennetun laskelman mukaan opetustoimi on jo oman osuutensa vaadituista säästöistä tehnyt, ja säästösumma on jopa kymmenen miljoonaa.
Se, avittavatko uudet laskelmat koulujen säilymistä, nähdään toukokuun aikana.