Kulutuksessa kohtuullisuus on vastuullisuutta

VAASA

Pankkien ilmoitus lyhennysvapaasta on osa ilmiötä, joka sysää vastuuta kuluttajille.

– Paljon puhutaan siitä, että kuluttamalla talous nousuun. Painopiste on tällä hetkellä kestävissä ja vastuullisissa kulutusvalinnoissa.

– Vastuullisesta kuluttamisesta on tullut hyväksyttyä. Mutta mitä pitäisi kuluttaa? kysyy tutkijatohtori Hanna Leipämaa-Leskinen Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan markkinoinnin yksiköstä.

Ongelma on siinä, että kuluttaja ei tiedä, mitkä valinnat ovat vastuullisia.

Kuluttaja voi kysyä, onko oikeasti mitään väliä sillä, ovatko kaupassa valitut banaanit luomua vai eivät, tai millaisella sähköllä talo lämpiää.

Kaupassa valintoihin vaikuttavat hinta ja helppous.

Onko yksittäisen kuluttajan valinnoilla väliä? Leipämaa-Leskisen mukaan on, vaikka keskustelu on tutkijoidenkin parissa siirtynyt yksittäisistä valinnoista enemmän yhteiskunnan rakenteisiin ja sääntöihin.

– Miten vaikutetaan massoihin.

Leipämaa-Leskisen mukaan kulutuksen vähentämisen sijasta pitäisi puhua kulutuksen uudelleen suuntaamisesta. Tavaroiden sijasta rahat kulutetaan palveluihin, ja uuden sijasta kierrätettyyn tavaraan.

Hanna Leipämaa-Leskinen puhuu Ilkan, Pohjalaisen ja Vaasan yliopiston yhteistyössä järjestämässä Minä ja tiede -luentosarjassa kulutuksen kohtuullistamisesta.

Leipämaa-Leskisen tutkimuksen aineistona on käytetty blogitekstejä vuosilta 2009–2011. Tuolloin downshiftingista, elämän kohtuullistamisesta, puhuttiin paljonkin.

Downshifting-ilmiö on lähtöisin Yhdysvalloista.

Se on länsimaiseen kulutusyhteiskuntaan kuuluva ilmiö.

– Lähtökohtana on kysymys siitä, miksi jatkuvalla uuden ostamisella on elämässämme niin suuri rooli, että se kahlitsee meitä.

Tällä hetkellä kohtuullistamisesta ei juuri puhuta.

– Pinnalla on enemmän esimerkiksi puhe työttömyydestä, sanoo Leipämaa-Leskinen.

Leipämaa-Leskinen on tutkinut myös köyhyyttä. Hänen mukaansa kohtuullistajat ovat itse tehneet valinnan vähentää kulutusta. Muuten vähävaraisten ja kohtuullistajien kuluttamisen tavoissa on paljonkin yhteistä: ostopäätöksiä harkitaan, katsotaan hintoja ja kiinnitetään huomiota ostoksen tarpeellisuuteen.

Elämän kohtuullistajia on kritisoitu vastuuttomuudesta: työnteon vähentäminen tarkoittaa myös pienempää osallistumista yhteisen veropotin kasvattamiseen.

Elämän kohtuullistamiseen liittyy myös hankaluuksia. Leipämaa-Leskisen mukaan kohtuullistajat kohtaavat sosiaalisia paineita: valintoja täytyy perustella, ja pahimmillaan kohtuullistaminen eristää kulutuskeskeisessä ympäristössä.

– Jos kohtuullistajalla on lapsia tai nuoria, moni joustaa näiden takia.

Blogitekstejä tutkimalla selvisi, että kulutuksen vähentäminen ja oravanpyörästä hyppääminen voivat parantaa elämänlaatua niin paljon, että elämänmuutos jää pysyväksi.

– Moni koki sekä henkisen että fyysisen hyvinvointinsa entistä paremmaksi.

– Elämäänsä kohtuullistaneilla oli hyvä omatunto, ja he kokivat mahdollisuutensa vaikuttaa omaan elämäänsä hyväksi, sanoo Leipämaa-Leskinen.

o Tutkijatohtori Hanna Leipämaa-Leskinen Seinäjoen pääkirjastossa 17.2. klo 18 ja Vaasan pääkirjastossa 19.2. klo 18. Aihe: Kulutuksen kohtuullistajat - Tavoitteena parempi elämä.

Kommentoi