Demarit käyvät vaalikamppailua Marinin persoonalla, vaikka häntä voi äänestää vain Pirkanmaalla – Samanlaista henkilönostatusta ei näy kokoomuksella eikä PS:llä

Jenni Lepänrinne

. Puolueiden valtakunnallisista kannatusmittauksista piirtyy karun realistinen kuva. Kisa seuraavan pääministeripuolueen paikasta käydään kolmen puolueen, kokoomuksen, sdp:n ja perussuomalaisten välillä.

. Kolmikosta perussuomalaiset on kuitenkin muita pahemmassa pääministeripaitsiossa.

. Tutkijatohtori Aino Tiihonen Tampereen yliopistosta pitää mielenkiintoisena sitä, miten puolueet ovat jo ennen vaaleja sulkeneet pois mahdollisia hallituskumppaneita.

. Tiihosen mukaan pääministeri Sanna Marin (sd.) aloitti kierroksen kertomalla, etteivät sdp ja perussuomalaiset voi olla samassa hallituksessa. Tämän jälkeen vihreät, vasemmistoliitto ja rkp ilmoittivat myös sulkevansa itsensä pois samasta hallituksesta perussuomalaisten kanssa.

. Keskusta taas ilmoitti viime viikolla, että nykyinen hallituspohja ei käy sille missään nimessä. Sitä ennen kokoomus ilmoitti, ettei kokoomus suostu hallitukseen, joka ei sitoudu kuuden miljardin euron sopeuttamiseen ensi vaalikaudella.

. – Tutkijana tämä on mielenkiintoista, sillä tällaiset ulostulot jäävät varmasti voimakkaasti äänestäjien mieliin, Tiihonen arvioi.

. Äänestäjä voi taktikoida ääntään monella tavalla . Tiihonen on tarkastellut vuoden 2019 eduskuntavaalien aineistoa. Hän arvioi, että se, kenestä tulee seuraava pääministeri ja mistä puolueesta pääministeri tulee, vaikuttaa selvästi äänestäjien käyttäytymiseen.

. – Kevään 2019 vaalien jälkeen tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että noin 40 prosentilla vastaajista puoluevalintaan vaikutti ratkaisevasti tai paljon halu vaikuttaa siihen, mistä puolueesta pääministeri tulee, Tiihonen kertoo.

. Hän arvioi, että myös tulevissa vaaleissa äänestäjien halulla vaikuttaa seuraavaan pääministeriin on jälleen vaikutusta siihen, miten he äänestävät.

. – Pääministerin rooli maan johtavana poliitikkona on suuri, ja kun mietin vielä vaalikautta 2019–2023, niin pääministerin rooli on entisestään korostunut, Tiihonen sanoo.

. Hänen mukaansa Marin on poliitikkona noussut esiin kansainvälisesti varsinkin kuluneen vaalikauden kriisien, kuten koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä.

. – Kyllähän pääministerin rooli ja pääministeriys on varmasti yksittäisten äänestäjien mielessä enemmän nyt kuin aiemmin ajatellen vaikka 2010-luvun vaaleja, Tiihonen kommentoi.

. Hän huomauttaa, että äänestäjien liikkuvuus on joka tapauksessa lisääntynyt. Politiikasta on tullut nopeatempoisempaa ja ailahtelevampaa kuin aiemmin verrattuna aikaan, jolloin Suomessa oli pitkään kolme suurta puoluetta: sdp, kokoomus ja keskusta.

. – Viimeistään 2010-luvulta lähtien tällaisesta tietyllä tapaa jäätyneestäkin tilanteesta on monellakin tapaa irtisanouduttu. Tiedämme myös, että osa äänestäjistä äänestää taktisesti ja strategisesti. Tietysti sen taustalla voi olla useita syitä, mutta en pidä mahdottomana, etteikö äänestäjä taktikoisi ääntään siten, että sillä vaikutetaan siihen, mistä puolueesta tulee pääministeripuolue, Tiihonen arvioi.

. Hän muistuttaa kuitenkin, että taktikoinnin taustalla voi olla myös halu estää jonkin tietyn ehdokkaan tai puolueen menestys.

. – Tällainenkin äänestäminen on tietysti mahdollista, koska vaalijärjestelmämme mahdollistaa sen, Tiihonen sanoo viitaten matemaatikko Victor D´Hondtin nimeä kantavaan listajärjestelmään, jossa ääni ehdokkaalle on myös ääni kyseisen ehdokkaan edustamalle puolueelle.

. Hallituspohjapuheiden paino punnitaan vaalien jälkeen . Tiihosen mukaan olisi tärkeä tehdä ero siihen, puhutaanko pääministeripuolueesta vai tietystä henkilöstä, joka edustaa pääministeripuoluetta. Julkinen keskustelu aiheesta voi olla välillä vaikeaselkoista.

. Ymmärrysvaikeuksia voi pahentaa, että nyt keskustelu on jo ennen vaaleja keskittynyt hallituskoalitioihin.

. – Kyllähän keskustelu on kiinnostavaa ja jossain määrin myös poikkeuksellista Ruotsin tyylistä keskustelua, kun puolueet ovat irtisanoutuneet jo ennen vaaleja tietyistä hallituspohjista. Jos silti ajatellaan historiaa, niin oikeasti harvoin on ollut sellaisia ylitsepääsemättömiä poliittisia jakolinjoja, ettei enemmistöhallitusta olisi saatu muodostettua. Kyllähän meillä on ollut hyvin kirjaviakin hallituskoalitioita, Tiihonen muistuttaa.

. Hän pitää mielenkiintoisena nähdä, missä määrin nykyiset puheet pitävät, kun vaalit ovat ohi ja hallitusta aletaan oikeasti muodostaa.

. Demarit kampanjoivat henkilöllä, muut puolue edellä . Vaikka pääministeripeli keskittyykin kolmen puolueen välille, kärkipuolueiden kampanjoinnissa on Tiihosen mukaan nähtävissä huomionarvoinen ero.

. – Sdp kampanjoi selvästi Sanna Marinin persoonan ja suosion kautta. Kokoomus ja perussuomalaiset eivät nosta Petteri Orpoa ja Riikka Purraa henkilöinä esiin, vaan menevät puolue edellä, Tiihonen huomauttaa.

. – Demareiden "Sannan tiimissä" -kampanjalla halutaan viestiä, että äänestämällä demareita, ei vain Marinia, voit silti kannattaa Sannaa, hän jatkaa.

. Tiihosen mukaan on vaikea silti arvioida, miten äänestäjät ymmärtävät vaalipiirit. Marinia voi äänestää vain Pirkanmaalla, ei muissa vaalipiireissä.

. – Jää lopulta nähtäväksi, onko strategisempaa puhua puolueesta kuin pääministeristä, joka tulee tietystä puolueesta, Tiihonen sanoo.

. Petteri Orpo ja kokoomus: Veloille stoppi . Petteri Orpon kipparoima kokoomus haluaa puhua vaaleissa valtion taloudesta ja velkaantumisen taittamisesta. Kokoomus haluaa lopettaa Suomen velkaantumisen vuoteen 2031 mennessä.

. Kokoomus on naulannut, ettei se ole käytettävissä hallitukseen, joka ei sitoudu vaalikaudella sopeuttamaan Suomen taloutta kuudella miljardilla ja sitä seuraavankin vaalikauden aikana vielä kolmella miljardilla lisää.

. Lisäksi kokoomus on ilmoittanut, ettei ole se ole valmis korottamaan veroja – paitsi haittojen, päästöjen ja kulutuksen verotusta.

. Kokoomus lupaa kehittää työllisyyttä, julkista sektoria ja raideliikennettä. Lisäksi puolue lupaa lisätä puhdasta energiaa, kuten aurinko- ja tuulivoimaa sekä rakentaa lisää ydinvoimaa.

. Puolustukseen kokoomus lupaa varoja. Koulutuksesta ei haluta leikata, vaan sen sijaan tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttia väestöstä suorittaa korkeakoulututkinnon. Varhaiskasvatuksesta kokoomus haluaa maksuttoman.

. Lisäksi puolue puhuu muun muassa terapiatakuun toteuttamisesta ja digitalisaation lisäämisestä yhteiskunnassa.

. Kokoomus haluaa myös lisätä poliisien määrää ja suitsia erityisesti nuoriso- ja katurikollisuutta.

. Sanna Marin ja sdp: Pehmeitä arvoja . Sanna Marinin sdp tunnistaa talouden sopeuttamistarpeen, mutta ei ole ainakaan toistaiseksi kertonut suoraan summia, joihin puolue voisi sitoutua. Myös sdp:kin on silti kertonut haluavansa lopettaa Suomen velkaantumisen 2030-luvulle mentäessä ja tavoittelee kahden prosentin talouskasvua.

. Sdp haluaa tehdä vaaleista arvovaalit, joissa vastakkain ovat vasemmiston pehmeämmät arvot suhteessa oikeiston koviin talousarvoihin.

. Marinin sdp tavoittelee 80 prosentin työllisyyttä. Lisäksi puolue haluaa lisätä työelämän joustavuutta ja vahvistaa sopimisen kulttuuria työmarkkinoilla.

. Nelipäiväiseen työviikkoonkin sdp voisi olla selvitysten jälkeen valmis. Puolue haluaa jatkaa myös perhevapaiden kehittämistä.

. Sdp haluaa toteuttaa sosiaaliturvauudistuksen, joka torjuisi köyhyyttä. Lisäksi puolue haluaa, että jossain vaiheessa terveyskeskuskäynti voisi olla ilmainen kävijälle ja turvata henkilökunnan riittävyyden vanhustyössä.

. Myös sdp tavoittelee maksutonta varhaiskasvatusta ja koulutustason lisäämistä. Puolueen mukaan jopa 60 prosenttia suomalaisista nuorista voisi olla korkeakoulutettuja 2030-luvulla.

. Sdp on lisäksi sitoutunut turvaamaan poliisin ja pelastustoimen määrärahat.

. Riikka Purra ja perussuomalaiset: Hallinnossa tehostettavaa . Riikka Purran perussuomalaiset ovat valmiita tasapainottamaan Suomen taloutta kahden vaalikauden kuluessa jokaisella hallinnonalalla 2–4 prosentin säästötavoitteella.

. Perussuomalaisten mielestä julkinen sektori on paisunut nykyisellä vaalikaudella liikaa ja sitä olisi tehostettava. Puolue halua rajata valtion, kuntien ja hyvinvointialueen tehtävät sellaisiin, jotka edistävät suomalaisten hyvinvointia, työllisyyttä ja turvallisuutta. Samalla puolue kokoomuksen tavoin keventää ansiotuloverotusta. Veronkorotuksiin puolue ei ole valmis.

. Sen sijaan perussuomalaiset rajoittaisivat yleishyödyllisten yhteisöjen verovapautta ja leikkaisivat Yleisradion rahoitusta. Puolue leikkaisi myös puoluetuesta ja ministerien erityisavustajien määrärahoista.

. Perussuomalaiset haluaa sosiaaliturvasta kansalaisuusperusteisen eli vain Suomen kansalaisille kuuluvan nykyisen asumisperusteisen sosiaaliturvan sijaan. Puolue haluaa lisäksi uudistaa turvapaikkajärjestelmän ja rajoittaa perheenyhdistämistä. Lisäksi perussuomalaiset haluavat suitsia työperäistä maahanmuuttoa.

. Puolue haluaa myös kehittää ammattikoulutusta ja kasvattaa korkeakoulupaikkoja kohdennetusti.

. Lisäksi puolue uudistaisi hankintalain, eikä hyväksy Suomen "elättävän" eteläisempiä EU-maita.

. Juttusarjassa käsittelemme joka viikonloppu ennen eduskuntavaaleja yhden niiden keskeisen teeman. Ensi viikon teemana ja sarjan viimeisenä osana on hallituspohja ja vaalimatematiikka. Vaalipäivä on 2. huhtikuuta 2023.

Kirjaudu sisään

Demarit käyvät vaalikamppailua Marinin persoonalla, vaikka häntä voi äänestää vain Pirkanmaalla – Samanlaista henkilönostatusta ei näy kokoomuksella eikä PS:llä

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje