Ex-pääministeri Paavo Lipponen roimii presidentti Niinistöä perustuslain yli kävelemisestä – "Seuraavalta presidentiltä odotan enemmän kunnioitusta perustuslakia kohtaan"

Toni Viljanmaa

. Ex-pääministeri Paavo Lipponen (sd.) roimii kovin sanoin tasavallan presidentti Sauli Niinistöä omavaltaisesta suhtautumisesta perustuslakiin.

. Lipponen kertasi selvästi kiukustuneena, kuinka pääministeri Sanna Marin (sd.) jätettiin "keittiön puolelle", kun Pohjoismaiden pääministeri kävivät toukokuun alussa Helsingissä kokoustamassa yhdessä Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.

. – Seuraavalta presidentiltä odotan enemmän kunnioitusta perustuslakia kohtaan, Lipponen sanoi luennoidessaan Suomen Atlantti-Seuran järjestämällä Jaakko Iloniemi -luennolla torstaina Helsingin Kansallisarkistossa.

. Marinin poissaoloa ihmeteltiin mediassa tuoreeltaan. Presidentin kanslia vastasi, että Zelenskyi halusi, että "Helsinkiin kutsuttaisiin ulkopolitiikkaan johtavat pääministerit yhteiseen keskusteluun". Kuuden päämiehen tapaamisessa ei voitu presidentin kanslian mukaan noudattaa "kahden lautasen politiikkaa", joka on muutenkin herättänyt "muissa ihmetystä".

. – Ulkopolitiikan johtajat – ei perustuslaki tunne tällaista termiä. Niinistö olisi isäntänä voinut kutsua pääministerin mukaan. Se on käsittämätöntä, koska pääministeri kuitenkin vastaa kaikesta, pääministerinä vuosina 1995–2003 toiminut Lipponen manasi äkämystyneenä.

. Pohjoismaat-Ukraina-huippukokoukseen osallistuivat presidentti Niinistön ja presidentti Zelenskyin lisäksi Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson , Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre , Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir .

. Huippukokouksen aiheena oli Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan tilanne ja Pohjoismaiden tuki Ukrainalle sekä Ukrainan EU- ja Nato-suhteen kehitys.

. Lipponen moitti Niinistön käsitystä perustuslaista. Presidentti pitää puheessaan usein pitkähkön tauon kerratessaan, kuinka "tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa – yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa".

. – Perustuslaki ei sisällä mitään taukoa. Se on perustuslain vastaista, Lipponen sanoi.

. "Venäjä-yhteistyötä halusi koko länsi" . Lipposen lähes puolentoista tunnin mittaisen luennon otsikko oli "Nato ja Suomen ulkopolitiikan pitkä linja". Muistelmiaan valmisteleva entinen pääministeri näki kaksi peruslinjaa tulkita Suomen ulkopolitiikkaa. Hänen mukaansa revansistinen, jonkinlainen kostomentaliteettiin kiinnittyvä tarina on viime aikoina vahvistunut.

. – Siinä kaikki on muuttunut ja nyt vihdoin olemme vapaita. Nyt pitää sitten myöntää virheet ja löytää syylliset.

. Toinen tapa ajatella on Lipposen mukaan ulkopolitiikan pitkän linjan tarina. Siinä Nato-jäsenyys on pitkän lännettymiskehityksen looginen tulos.

. Lipposen mukaan kaikki länsimaat, Yhdysvallat mukaan lukien, halusivat sitoa Venäjän mukaan taloudelliseen yhteistyöhön, josta Venäjän ja Saksan välille rakennetut Nord Stream -kaasuputket ovat konkreettisin esimerkki. Lipponen painotti Saksan roolia kaasuputkissa. Lipponen toimi vuosia itse Nord Stream AG:n konsulttina ja lobbarina, mikä on huomioitu näkyvästi myös kansainvälisesti.

. Lipponen kertoo ottaneensa ensimmäisenä esille myös "mustan hiilen" ongelman arktisella alueella, ja totesi sen olevan hiilidioksidipäästöjä vakavampi ongelma maailman ilmastolle. Presidentti Niinistö otti mustan hiilen päästöt puheeksi sekä Yhdysvaltain että Venäjän presidentin kanssa. Ajatus oli sitoa Venäjä mukaan ilmastotalkoisiin.

. "Vihreät viattomat pyhimykset" . Lipposen luento sisälsi sapekasta piikkiä eri puolille. Siitä sai osansa muun muassa vihreät, jotka olivat Lipposen mukaan sitä mieltä, että "kaasu on parempaa kuin ydinvoima". Saksassa sama trendi näkyi ydinvoiman alasajona, mikä oli Lipposen mukaan "kaikkien aikojen surkeinta energiapolitiikkaa".

. – Suomessa vihreitä takinkääntäjiä juhlitaan viattomina pyhimyksinä.

. Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen kysyi, mitä olisi tapahtunut Suomen Nato-jäsenyydelle, jos Kiova olisi kaatunut helmikuussa 2022. Lipponen ei halunnut vastata, mutta kysyi vastakysymyksen toimittajalle.

. – Haluan Teittiseltä kysyä, miten Baltzar-tutkimukset edistyvät?, Lipponen kysyi.

. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi vuosi sitten kaikki kulttuurineuvos, kirjailija Veijo Baltzariin kohdistetut syytteet törkeästä ihmiskaupasta ja lukuisista seksuaalirikoksista. Helsingin Sanomat oli tehnyt laajahkon jutun, jossa käsiteltiin Baltzarin tekemisiä.

. Entiset pääministerit Antti Rinne (sd.) ja Lipponen tukivat vahvasti Baltzarin vaalikampanjaa vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Presidentti Tarja Halonen myönsi Baltzarille kulttuurineuvoksen arvonimen vuonna 2011.

Kirjaudu sisään

Ex-pääministeri Paavo Lipponen roimii presidentti Niinistöä perustuslain yli kävelemisestä – "Seuraavalta presidentiltä odotan enemmän kunnioitusta perustuslakia kohtaan"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje