Mitä haittaa siitä on, jos valtio velkaantuu? – Pelottelun sijasta velanottoa voi pitää asioiden mahdollistajana, mutta ilman taloustaitoa velanotto ei voi jatkua

Jenni Lepänrinne

. Suomen valtion bruttolainanotto oli viime vuonna lähes 41 miljardia. Velkaantuminen nosti Suomen valtionvelan noin 140 miljardiin. Yksi miljardi on 1 000 miljoonaa.

. Vaalikeväässä erityisesti oppositiopuolueet ovat pitäneet yllä tiukkaa talouspuhetta ja suomineet vaalikautensa kohta päättävää Sanna Marinin (sd.) hallitusta holtittomasta talouspolitiikasta.

. Suomen valtion pyörittämiseen tarvitaan vuoden 2023 budjetissa 83,1 miljardia euroa. Sitä voi käyttää myös velka-asiassa mittatikkuna. Voi myös ajatella, että jokaista suomalaista kohti valtio on ottanut yli 25 000 euroa velkaa. Velan kasvuvauhtia kuvaa netissä vilistävä velkakello .

. Mutta mitä väliä sillä on, että valtio velkaantuu? Miksi velkaantuminen pitää saada taittumaan, vai pitääkö edes?

. Kansalainenhan voi ajatella, että velanotosta on pelkkää hyötyä: valtio voi maksaa esimerkiksi koronatukia, sähkölaskuja, sote-palveluita ja kaikenlaisia muita itselle hyödyllisiä toimintoja. Onko pelottelevilla talouspuheilla oikeasti merkitystä tavallisen kansalaisen arjessa?

. Osaava taloudenpito on satsaus tulevaisuuteen . Koska Suomen julkisen talouden yksi suurimmista haasteista on se, miten jatkossa ikääntyvän väestön palvelut ja kestävyysvaje hoidetaan, kysytään asiaa Valtion eläkerahaston (VER) toimitusjohtajalta Timo Löyttyniemeltä .

. VER:in tehtävänä on vastata valtion eläkevarojen sijoittamisesta ja auttaa valtiota varautumaan tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen.

. Löyttyniemen mukaan sillä, miten velkaa otetaan ja hoidetaan, on oikeasti merkitystä.

. Hän antaa esimerkin.

. – Valtio voi hyödyntää velkaa esimerkiksi talouskasvun ylläpitäjänä. Jos kuitenkin valtionvelan osuus menee yli sen, mitä pidetään normitasona, velanotosta rankaistaan korkealla korolla ja rahoitusmarkkinoilta voi mennä luottamus. Sen jälkeen valtio joutuu kierteeseen, jossa velan korko nousee, rahoituskustannukset kasvavat ja velan saaminen vaikeutuu, Löyttyniemi kuvailee.

. Käytännössä siis vastuullinen taloudenpito helpottaa jatkossakin velan saamista.

. Vastuullinen taloudenpito tarkoittaa myös sitä, että valtio otetaan jatkossakin vakavasti niin sanotusti isoissa pöydissä.

. Löyttyniemi antaa toisen esimerkin.

. – Suomi on sen verran pieni valtio, että meillä on EU:ssa enemmän äänenpainoa, jos hoidamme oman taloutemme hyvin. Meillä on vankat perinteet hyvästä taloudenpidosta ja meitä kuunnellaan. Olen sitä mieltä, että Suomen tulee olla jatkossakin EU:n priimaluokassa, hän sanoo.

. Rahoituskustannukset uhkana joka päivä . Löyttyniemen mukaan valtionvelan rahoituskustannusten nousu on uhka, josta pitää huolehtia ennaltaehkäisevästi, koska jos kustannukset kasvavat, on Löyttyniemen mukaan jo liian myöhäistä.

. – Silloin tarvitaan toimia, jotka ovat moninkertaisia verrattuna siihen, mitä ne olisivat kohtuullisen hyvinä aikoina.

. Suomen valtionvelan korkomenot ovat kuitenkin nyt jo kasvaneet. Niiden arvioidaan olevan tänä vuonna lähes 2,5 miljardia.

. Emmekö sitten jo ole tilanteessa, jossa Löyttyniemen kuvailema uhka on toteutumassa?

. Hän huomauttaa, että uhkatilannetta testataan joka päivä.

. – Uskon, että kaikki ovat sitä mieltä, että koronakriisin hoidossa ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamassa tilanteessa velanotto ja valtion puskuroiva rooli (muun muassa koronatuet yrityksille ja helpotuksia kansalaisten sähkölaskuihin, https://toim.huom.) on ollut perusteltua. Mutta valtiovarainministeriö on tehnyt erinomaisen arvion siitä, millaisia sopeutustoimia olisi nyt tarjolla. Koska valtion budjetin alijäämä on ollut jo pitkään olemassa, ja pitää huolehtia, ettei velkaantuminen vain jatku ja jatku, Löyttyniemi kuvailee.

. Hän uskoo, että poliitikkojen päätöksentekokyky on hyvä.

. – Suomessa saadaan varmasti aikaiseksi ohjelma, millä kurotaan budjetin kroonista alijäämää umpeen. On tietysti päätettävä, millaisin keinoin se tehdään. Tärkeää on, että pysymme Euroopan parhaimmassa kastissa ja talous tasapainotetaan. Fakta on kuitenkin, että puhumme miljardeista. Isoja päätöksiä on edessä, eivätkä ikääntymisen haasteet Suomessa poistu, Löyttyniemi muistuttaa.

. Velanoton jatkuminen kohtuullisin ehdoin on tärkeää . Valtiokonttorin rahoitustoimialan varainhankinnasta vastaavan yksikön johtaja Anu Sammallahti kääntäisi toisinpäin ajatuksen siitä, näkyykö valtionvelka nyt tai tulevaisuudessa tavallisen kansalaisen arjessa.

. – Kyllähän arjessa näkyy jo nyt se, että valtio saa ja ottaa velkaa. Esimerkiksi tänä vuonna uutta velkaa otetaan valtion budjetin katteeksi noin 10 miljardia. Jos sitä ei olisi, se tarkoittaisi 10 miljardia euroa vähemmän rahaa budjetissa, Sammallahti huomauttaa.

. Hän yrittää yksinkertaistaa valtiovelan ottamisen, vaikka huomauttaakin, että asia on monisyinen.

. – Valtionvelan ottaminen on vähän sama kuin kotitaloudella. Kysymys on kyvystä maksaa korkokustannuksia ja lopulta luottokelpoisuudesta. Jos valtio, yritys tai yksityinen ei hoida talouttaan vastuullisesti, rahoittajat ovat jatkossa varovaisia lainaamaan lisää rahaa, mikä tarkoittaa sitä, että velan ehdot muuttuvat huonommiksi ja velka kalliimmaksi, Sammallahti konkretisoi.

. Hän puhuu taloudenpitäjän budjettirajoitteesta. Se tarkoittaa, että valtion on toimittava budjettirajoitteen eli käytössä olevien resurssien piirissä. Rajattomasti ei voi velkaantua ilman, että velan kustannukset nousevat tai saatavuus heikentyy.

. Se taas tarkoittaa sitä, että valtio joutuu maksamaan enemmän korkoja ja korkokustannukset voivat olla pois muusta käytettävissä olevasta rahasta. Eli lopulta esimerkiksi julkisista palveluista, jos poliittiset päättäjät niin päättävät.

. – Mitä vastuullisempaa velanotto on suhteessa maksukykyyn, sitä todennäköisempää on, että velanotto voi jatkua kohtuullisin ehdoin, Sammallahti korostaa.

Kirjaudu sisään

Mitä haittaa siitä on, jos valtio velkaantuu? – Pelottelun sijasta velanottoa voi pitää asioiden mahdollistajana, mutta ilman taloustaitoa velanotto ei voi jatkua

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje