Neljä bakteeria syö toinen toistaan ja viimeinen piereskelee metaania – Näin toimii maatilan oma biokaasulaitos, jonka tuotoksia maitoauto tankkaa

Tinja Huoviala

. Kävelemme kohti maaliskuisen lumen keskellä möllöttäviä biokaasureaktoreita. Tänään käynnistyy uusi yksikkö, joka jopa kolminkertaistaa Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Vuorenmaan tilan tankkauskaasun tuotannon. Nykyinen kapasiteetti on 200 kilogrammaa päivässä, mahdollisuudet tulee olemaan 500–600 kilogrammaan. Sekin voidaan tuplata, mikä olisi jo todella kova määrä.

. – Sata henkilöauton tankkausta päivässä, maitotilan isäntä Janne Vuorenmaa laskee.

. Hän on luvannut esitellä meille, miten tilan oma biokaasun tuotanto toimii.

. Raaka-aineen päälähteet, 180 lypsylehmää, tuijottavat uteliaina parsipihatostaan. Lisäksi nuorta karjaa on 130 pään verran. Naudan liete- ja kuivalannan lisäksi prosessi syö säilörehujätteitä sekä perunanjalostusteollisuuden tähteitä. Tulevaisuudessa lietelantaa on mahdollista ottaa myös lähitiloilta.

. Biokaasun tuotanto alkoi Vuorenmaan tilalla jo edelläkävijöiden aikaan, vuonna 2004, kun Suomessa oli vasta muutamia laitoksia.

. – On mukava aloittaa uusia juttuja, Janne Vuorenmaa sanoo, vaikka alkuunsa monessa asiassa pitikin lyödä päätä seinään.

. Laitoksen prototyyppiä käytettiin ja kehitettiin kymmenen vuotta, ja vuonna 2015 sitä remontoitiin. Sen jälkeen laitos alkoi tuottaa lämmön lisäksi sähköä. Vanha laitos ehti maksaa itsensä takaisin navetalle ja asuinrakennukselle tuotettuna lämpönä, sähkö on tullut kaupan päälle. Osa omaan käyttöön, ylimääräinen verkkoon.

. Seuraava reaktori, kahdesta toiminnassa olevasta pienempi, valmistui kolme vuotta sitten. Biokaasun tankkauspiste aloitti kaksi vuotta sitten.

. – Kysyntää on, Vuorenmaa toteaa ykskantaan.

. Suurin tankkaaja on seudulla liikkuva maitoauto, joka käy mittarilla kahdesti päivässä. Vuorenmaan mukaan henkilöautoja kävi lokakuussa 180. Koukkaus ei tee isoa mutkaa matkalla esimerkiksi Helsingistä Ivaloon. 25 kilometriä, on isäntä laskenut.

. – Vaikka tuntuu, ettei olla reitin varrella.

. Vuorenmaan mielestä biokaasutuotanto ei työllistä kohtuuttomasti. Eniten vastuuta ja vahtimista vaatii tankkauspiste, jossa tavaraa pitää olla aina tarjolla. Muuten tuotanto menisi "siinä sivussa".

. Kuluja, mutta myös uusia tuloja . Raaka-ainetta riittää. Sitä on Suomen maatiloilla paljon enemmän, kuin mitä tällä hetkellä biokaasun tuotannossa hyödynnetään.

. Eläinten lanta on yksi raaka-aineista. Siitä otetaan ensin hyötykäyttöön energiaosuus, eli biokaasu ja siinä oleva biometaani, ja sen jälkeen hyödynnetään loput lannoitteena. Bonuksena prosessin läpikäynyt lannoite on helpommin käsiteltävää ja levitettävää, ja typpi on kasveille käyttökelpoisemmassa muodossa.

. Miksei tätä mahdollisuutta sitten hyödynnetä enemmän?

. Vastaus on tietenkin raha, sanoo Biokaasua ja biometaania maatiloilta -hankkeen projektipäällikkö Ritva Imppola Oulun ammattikorkeakoulusta.

. Investointeina biokaasulaitokset ovat arvokkaita, ja monet maatilat ovat muutenkin ahdingossa. Vaikka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat tukeneet laitosinvestointeja merkittävästi tänä ja viime vuonna, niin puolet kustannuksista jää edelleen tilallisten omalle kontolle.

. Taloudellisemmaksi rakentaminen kävisi, jos tilat ryhtyisivät yhteistyöhön nykyistä hanakammin. Perinteisestä poikkeava toimintamalli vaatii sopimista, sopeutumista ja sovittelua.

. Jos laitoksen on tarkoitus tuottaa raakakaasua, investoinnit ovat noin puolesta miljoonasta miljoonaan euroon. Jalostaminen, kuten liikennekäyttöön puhdistaminen tai liikenneaseman perustaminen, tuo hintalappuun heti lisää euroja.

. Takaisinmaksuaika on arviolta viiden ja kymmenen vuoden väliltä, eli maatalouden mittaluokassa Imppolan mukaan ihan hyvä.

. Imppola muistuttaa, että liikennepolttoaineen tuottaminen on tiloille myös varteenotettava tulomahdollisuus. Vuorenmaan tilan kaltaisia alkaa olla Suomessa jo useita.

. – Näkisin tämän niin päin, että energiatuotanto voisi olla tilalle yksi uusi tukijalka, hän kääntää katseen kustannuksista tuloihin.

. Kustannusten lisäksi tilallisia mietityttää oma ajankäyttö eli se, kuinka paljon työtunteja laitokseen joutuu laittamaan.

. Hyödyt koti-Suomeen . Tähän asti on lietettä, Janne Vuorenmaa näyttää kädellään reaktorin ikkunasta. Korkeus maanpinnasta on neljän, viiden metrin luokkaa. Ruskean puuron pinta kuplii.

. Uusi tavara tulee pintaan, viipyy 30–40 päivää ja poistuu pohjasta. Mitä kauemmin, sitä paremmin kaasua irtoaa. Janne Vuorenmaa vertaa reaktiota lehmän neljään mahaan.

. – On neljä bakteeria, jotka syövät toinen toistaan ja viimeinen piereskelee metaania, hän konkretisoi prosessin.

. Vuorenmaan tilalla kiinnostuneita vierailijoita on käynyt – enemmän kauempaa kuin lähistön tuttuja isäntiä.

. Janne Vuorenmaa tunnistaa, miten yhteisten laitosten rakentaminen törmää monesti pitkien välimatkojen lisäksi voimakkaisiin persooniin, jotka haluavat ennemmin tehdä kaiken itse kuin yhteistyötä.

. – Siellä, missä navettoja on vieri vieressä, pitäisi ehdottomasti tehdä yhdessä. Mutta jos ei koneyhteistyökään ole onnistunut, niin ei silloin biokaasulaitostakaan tule, hän arvioi, ja luottaakin enemmän jo tuleviin sukupolviin.

. Vuorenmaa huomauttaa, miten tavallisen tankkaajan olisi hyvä hinnan lisäksi ymmärtää bensaa ja biokaasua vertailtaessa sekin ero, mihin raha menee: koti-Suomeen ja lähiympäristön hyväksi, vaiko öljyntuottajamaahan johonkin kauas.

. Tavaraa riittää kymmenkertaisesti nykyiseen verrattuna . Biokaasulaitosten rakentaminen on jakautunut maantieteellisesti niin, että Etelä-Suomessa on massiivisia, usein jätehuoltoyhtiöiden laitoksia. Pohjois-Pohjanmaalla on aika paljon myös tilakohtaisia laitoksia, sillä nautakarja tuottaa tarvittavaa materiaalia, lantaa ja nurmea. Lappi on laitoskartassa harvempaa aluetta, mutta Tervolaan on juuri valmistunut uusi tilakohtainen laitos.

. Nykyisellään biokaasun tuotantoa on Suomessa terawattitunnin verran vuodessa. Raaka-ainetta riittäisi kymmenkertaiseen määrään, toki laitoksia pitäisi silloin olla lisää.

. – Uskon, että tässä mennään nyt kiivasta vauhtia eteenpäin. Biokaasu on elänyt kituvaihetta kauan, mutta nyt maailmanpoliittiset ja ilmastoasiat ovat vaikuttaneet niin, että se on otettu uudella lailla esille, Imppola toteaa.

. Luottoa siivittää tilojen kasvava kiinnostus. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan 30 kunnasta jo puolessa on meneillään jotain, joko luvitus- tai laitosvaiheen suunnittelua. Imppolan mukaan tavoite on, että joka kunnassa olisi vähintään yksi laitos.

. – Sellainen voisi olla hyvä visio.

Kirjaudu sisään

Neljä bakteeria syö toinen toistaan ja viimeinen piereskelee metaania – Näin toimii maatilan oma biokaasulaitos, jonka tuotoksia maitoauto tankkaa

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje