Niinistön Turkin-vierailu antaa toivoa ratkaisevasta Nato-käänteestä – Erdoğan saattaa kuitenkin käyttää Suomen hyväksymistä vipuvartena Ruotsin kiristämiseen

Matti Posio

. Jokohan vihdoin olisi Suomen Nato-jumi liikahtamassa. Presidentti Sauli Niinistö tekee työvierailun Turkkiin torstaina ja perjantaina – ja ohjelmassa on tapaaminen maan yksiselitteisen ykköspäättäjän, presidentti Recep Tayyip Erdoğanin kanssa.

. Turkissa pidetään presidentinvaalit ja parlamenttivaalit 14. toukokuuta, ja tuoreimpien arvailujen mukaan Erdogan olisi valmis Suomen Nato-jäsenyyden vahvistamiseen maan parlamentissa ennen sitä.

. Asia ei kuitenkaan välttämättä ole vielä kirkossa kuulutettu.

. Suomi ei ole tiettävästi itse pyytänyt Turkkia ratifioimaan Suomen hakemusta ennen Ruotsia. Suomessa korostetaan, että päätös ratifioimisesta on täysin Turkin oma päätös.

. Luottamuksellisesti puhuneen diplomaattilähteen mukaan riskinä on, että Turkki saattaisi yrittää käyttää Suomea Ruotsin kiristämiseen siltä haluttavien myönnytysten tekemiseksi. Turkki on esimerkiksi vaatinut tiettyjen kurdiaktivistien tai oppositioon kuuluvien henkilöiden luovuttamista.

. Vilnan huippukokous yhä tavoiterajana . Niinistö totesi viime viikolla uskovansa, että Suomi ja Ruotsi ovat Naton jäseniä ennen Liettuan Vilnassa 11.–12. heinäkuuta pidettävää puolustusliiton huippukokousta. Niinistö esitti arvionsa medialle torstaina 9. maaliskuuta Washingtonissa, missä hän veti yhteen laajaa vierailuaan Yhdysvaltoihin.

. Nato-jäsenyyden keskeisin osa on kuuluminen järjestön viidennen artiklan turvatakeiden piiriin: sen mukaan jäsenvaltiot sitoutuvat puolustamaan toisiaan, mikäli yhteenkään jäsenmaista kohdistuu sotilaallinen hyökkäys.

. Vasta tiistaina Unkarin valtapuolue Fidesz viivästytti edelleen parlamentissa Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifiointia, mutta jo keskiviikkona edistyksestä saatiin merkkejä Turkin, toisen vielä ratifioimattoman Nato-valtion, suunnalla.

. Jokin on muuttunut, sillä aiempien virkamiestason yhteyksien ja tapaamisten sijasta nyt on presidenttien tapaamisen aika. Olisi melkoisen huonoa diplomatiaa, jos Erdoğan kutsuisi Niinistön luokseen vierailulle vain toistaakseen tälle, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksissä on edelleen Turkin vinkkelistä ongelmia. Toisaalta Niinistö ei luultavasti sellaiselle reissulle lähtisi.

. Siksi tiedote Niinistön vierailusta Turkkiin on selvästi tavallista vierailutietoa tärkeämpi uutinen.

. Niinistö tekee vierailun Kaakkois-Turkin maanjäristysalueelle. Perjantaina hänen on määrä tavata presidentti Erdoğan Istanbulissa.

. Matkasta tiedottaneen tasavallan presidentin kanslian mukaan keskustelunaiheina ovat maanjäristyksen jälkeisen jälleenrakennuksen lisäksi geopoliittinen tilanne, Suomen ja Turkin kahdenväliset suhteet sekä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet. Presidentti Niinistön seurueessa on mukana myös ulkoministeri Pekka Haavisto .

. Uutistoimisto STT:n lähteiden mukaan vierailuun aloite on tullut Turkista. Helsingin Sanomien nimettömien lähteiden mukaan Turkki olisi aikeissa ratifioida Suomen jäsenyyden ennen Turkin vaaleja.

. Ruotsi varautuu Suomen jäsenyyteen ensin . Jotakin saattaa kertoa se, että Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson sanoi tiistaina, että todennäköisyys Suomen liittymiselle Naton sotilasliittoon ennen Ruotsia oli kasvanut, joskin hänen mukaansa Ruotsinkin jäsenyys oli vain ajan kysymys. Kristersson jatkoi, että Suomen Nato-jäsenyys toisi jo turvaa Ruotsillekin.

. Aiemmin useat asiantuntijat ovat todenneet, että Naton puolustussuunnittelu, kriisiaikaan ja sotaan varautuminen sekä muun muassa logistiikka toimivat parhaalla mahdollisella tavalla vasta kummankin maan kuuluessa liittoumaan. Jäsenhakemusten tultua hyväksytyksi kaikki viisi pohjoismaata kuuluvat Natoon.

. Suomi ja Ruotsi jättivät Naton jäsenhakemuksensa peräjälkeen ja yhdessä viime keväänä.

. Pian selvisi, että Turkki vastustaa jäseneksi ottamista. Erdoğanin lausuntojen mukaan syynä oli se, että kaksi jäsenehdokasmaata toimivat jonkinlaisena suojapaikkana ryhmittymille ja ihmisille, joita Turkki pitää terroristijärjestöinä. Varsin pian alkoi näyttää siltä, että ilmeisempi tämä ongelma oli Ruotsissa, missä kurdiväestö on Suomea mittavampi ja jossa hallituskin on äänekkäämpi Turkki-kritiikissään.

. Myöhemmin talvella Turkin johtoa ärsyttivät tapahtumat Ruotsissa, kun mielenosoituksissa riiputettiin Erdoğania muistuttavaa nukkea ja yksittäinen provokaattori poltti muslimien pyhän kirjan Koraanin. Nämä tapahtumat eivät kuitenkaan suoranaisesti liittyneet Ruotsinkaan Nato-hakemukseen, eivätkä marginaaliset pohjoismaista laajaa sananvapautta käyttävät ryhmät edusta valtioiden kantoja.

. Suomen johto on useaan otteeseen selittänyt maamme lainsäädäntöä ja terrorisminvastaisia toimintatapoja Turkin edustajille. Kurdijärjestöistä esimerkiksi tunnettu vasemmistolainen PKK on todettu terrorijärjestöjen listoilla olevaksi EU:ssa ja samalla Suomessa.

. Edelliseltä uudelta jäseneltä kesti pari vuosikymmentä . Käsi kädessä etenemään pyrkivien naapurusten Nato-jäsenyyksien käsittely onkin ollut tuskien taivalta sen jälkeen, kun ensin 28 kaikkiaan 30:stä jäsenvaltiosta ratifioi päätöksen parlamenteissaan nopeassa tahdissa. Myös Naton suurin ja sotilaallisesti voimakkain valtio, Yhdysvallat, on presidentti Joe Bidenin ja muiden kärkinimien voimalla antanut täyden tukensa Suomelle ja Ruotsille.

. Jos ripeää vauhtia olisi prosessissa edetty loppuun saakka, Natoon liittymisen hyväksymisnopeudessa olisi löyty entiset ennätykset kirkkaasti. Edelleen Suomella ja Ruotsilla on kuitenkin mahdollisuuksia päästä Natoon poikkeuksellisen nopeassa tahdissa, sillä viimeksi jäsenyyttä hakeneista maista esimerkiksi Pohjois-Makedonia oli odotushuoneessa 20 vuotta ja joutui matkalla muun muassa vaihtamaan nimensä – olihan pohjois-etuliitteen lisääminen jäsenmaa Kreikalle ratkaisevan tärkeää.

. Suomen ja Ruotsin jäsenyysneuvotteluja jatkettiin viime viikolla Brysselissä.

. Tapaamisessa Turkki tunnusti sen, että Ruotsi ja Suomi ovat ottaneet konkreettisia askeleita Ankaran turvallisuushuoliin vastaamiseksi. Kolme maata sopivat samalla jatkotapaamisten pitämisestä osana Nato-prosessia.

Kirjoittaja on Lännen Median toimituksen päällikkö.

Kirjaudu sisään

Niinistön Turkin-vierailu antaa toivoa ratkaisevasta Nato-käänteestä – Erdoğan saattaa kuitenkin käyttää Suomen hyväksymistä vipuvartena Ruotsin kiristämiseen

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje