OP:n Timo Ritakallio suitsuttaa vihreää siirtymää, mutta pitää ongelmallisena hiilineutraalisuusrajaa vuonna 2035 – "Liian tiukat rajaukset voivat johtaa vääriinkin ratkaisuihin"

Toni Viljanmaa

. Onko maallamme edes halua vaurastua?

. Presidentti Urho Kekkonen kirjoitti yli 70 vuotta sitten vaurastumisen "maltista", mutta finanssikonserni OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallion mielestä voi kysyä jo "halusta".

. Ritakallio käy hakemassa työhuoneestaan monistenipun, jossa kysytään heti ensimmäisellä sivulla "Onko Ruotsi pysyvästi karkumatkalla?" Tilastot näyttävät selviltä. Suomi on pudonnut muiden Pohjoismaiden kelkasta.

. Vuonna 2021 pyöristetyt, vuosittaiset bruttokansantuotelukemat henkilöä kohti näyttivät Pohjoismaissa seuraavilta: Norja 111 000, Tanska 84 000, Ruotsi 76 000 ja Suomi 65 000. Luvut ovat Yhdysvaltojen dollareita.

. Varallisuudessa erot ovat vielä isommat. Ne ovat myös kärjistyneet reilun 20 vuoden kuluessa. Tanskalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset ovat liki kaksi kertaa suomalaisia vauraampia.

. – Meillä ei uskalleta puhua siitä, miksi Suomen ja suomalaisten pitäisi vaurastua. Siksi, että sillä tavoin voimme pitää kaikki mukana. Jos velkaannumme ja kurjistumme tähän malliin, joudumme leikkaamaan koko ajan lisää hyvinvointiyhteiskunnasta, Ritakallio sanoo.

. Eron kasvu johtuu osaksi siitä, miten Suomessa on sijoitettu varallisuutta. Suomessa varat ovat asunnoissa, kun muualla sijoitetaan esimerkiksi osakkeisiin. Suurin syy on kuitenkin Suomen muita maita hitaampi talouskasvu.

. – Suomalaiset ovat suhteellisesti köyhtyneet muuhun Eurooppaan verrattuna, puhumattakaan muista Pohjoismaista. Olemme vauraudessa ehkä Slovenian tasolla.

. Jos jotakin positiivista hakee, kansankapitalismi on vahvistunut myös Suomessa. Ritakallion mukaan esimerkiksi puoli miljoonaa OP:n asiakasta sijoittaa joka kuukausi vähintään 80 euroa erilaisiin sijoitusrahastoihin.

. Stoppi velkaantumiselle . OP:n 5 000 henkeä työllistävästä pääkonttorista on katsottu tiukasti, miten Suomen hallituksen muodostaminen sujuu Helsingin Säätytalolla.

. – Toivon, että sellainen hallitus syntyy, joka edistää sitä, että julkinen talous saadaan kestävälle pohjalle. Velkaantuminen on ollut liian suurta. Sen ongelmat näkyvät nyt, kun velasta pitää maksaa jo korkoakin.

. Ritakallio muistuttaa, kuinka Suomessa on muita Pohjoismaita ikääntyneempi väestö, työntekijöitä on vähemmän.

. Ekonomistit käyvät mediassa alituiseen keskustelua velkaantumisesta. Poliitikot etenkin vasemmalla muistuttavat usein siitä, että yksityistaloutta ja valtiontaloutta ei pidä rinnastaa keskenään. Jotkut ekonomistit ovat puhuneet jopa velkahysteriasta Suomessa. He muistuttavat, että Suomi on velkaantumisessa eurooppalaisella keskitasolla.

. – Kyllä julkisessa taloudessa pitää ihan yhtä hyvin hoitaa asiat kuin yksityisessäkin, jossa menot ja tulot pitää olla tasapainossa, tuotantotaloudesta vuonna 2016 tekniikan tohtoriksi väitellyt Ritakallio sanoo.

. – Tästä keskustelusta puuttuu pari hyvin olennaista näkökulmaa. Pitää miettiä, miltä väestörakenteemme näyttää tällä menolla 10–20 vuoden päästä, ja mitä se tarkoittaa velanhoitokyvylle. Lisäksi unohtuu se, että nykyinen korkotaso, 3–4 prosenttia, kannattaa mieltää pikemminkin normaaliksi kuin epänormaaliksi korkotasoksi.

. Nurinkurisinta on, että Suomi ottaa lisävelkaa, jotta se saisi maksettua entisen velan korot.

. – Suomen valtio on pankkiirin silmissä asiakas, joka tulee joka vuosi sanomaan, että tarvitsen vähän lisää velkaa, jotta pystyn hoitamaan erilaiset palvelut. Lisäksi tarvitsen lisää velkaa siksi, että voisin maksaa pankille korot.

. Korona ei lisännyt velkaa Ruotsissa . Suomi eroaa velanhoidossa muista Pohjoismaista. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on perustellut velkaantumista poikkeusolosuhteilla, koronalla ja Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan. Ritakallio katsoisi Pohjanlahden tuolle puolen.

. – Olen ymmärtänyt, että haluamme olla pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta. Meillä on myös se mielikuva, että Ruotsissa korona-aika hoidettiin huonosti. Ruotsissa velka vähentyi koronan aikana toisin kuin meillä.

. Ruotsissa ja Tanskassa valtion velka on pudonnut alle 30 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun Suomessa tuo luku on yli 70 prosenttia.

. Torstaina Euroopan komissio muistutti, että julkinen velka ylitti EU:n salliman 60 prosentin rajan 13 jäsenmaassa. Näistä kolme maata – Ranska, Italia ja Suomi – ei noudattanut EU:ssa sovittua velan vähentämisen tahtia.

. Suomi oli ainut 60 prosentin velkatason ylittänyt maa, jossa velka vain kasvoi viime vuonna. Ranskassa ja Italiassa onnistuttiin vähentämään velkaa.

. Suomi oppi hyväksymään heikkoutensa . Työelämän sitkeät jäykkyydet nakertavat Ritakallion mukaan työllisyyttä ja talouskasvua ja sitä kautta heikentävät hyvinvointiyhteiskuntaa. Kannustinloukkuja tulisi purkaa: ne vievät yritys- ja työhalut.

. – Pitää panostaa siihen, että aina kannattaa tehdä töitä, ja että vaihtoehto olla tekemättä töitä, on huonompi.

. Säätytalossa on siirrytty puhumaan työperäisestä maahanmuutosta, jota perussuomalaiset suitsisivat humanitaarisen maahanmuuton ohella. Suomalainen elinkeinoelämä on tästä kysymyksestä täysin toista mieltä. Myös Ritakallio näkee työperäisen maahanmuuton välttämättömänä.

. – Tarvitsemme koulutukseen perustuvaa työperäistä maahanmuuttoa, mutta myös palveluihin, kaupan alalle, rakennuksille. Meillä on joka paikassa kasvava pula käsipareista ja aivoista.

. Katsetta tulisi siirtää siihen, kuinka työtä tekeviä ihmisiä saataisiin houkuteltua Suomeen. Siihen voisi auttaa esimerkiksi tuloverotuksen alentaminen.

. – Maahanmuutossa keskustelu on pyörii helposti humanitaarisen maahanmuuton ympärillä. Työvoimareservin kannalta parasta olisi, että ihmisen kannustin tulla Suomeen on tulla töihin. Ne ovat kaksi erillistä asiaa, hän täydentää.

. Ongelmana on OP:n pääjohtajan mielestä se, että Suomessa on opittu vuosien varrella hyväksymään omat rakenteelliset heikkoudet. Työmarkkinoiden rakenteet pitävät osaltaan yllä 364 000 ihmisen laajaa työttömyyttä.

. – Eivät nämä ole mitään uusia asioita, mutta olemme puhuneet näistä asioista niin pitkään, että nyt olemme siinä tilanteessa, että meillä on entistä kiireempi tehdä, Ritakallio sanoo.

. "Hiilineutraalisuusvuosi 2035 voi olla ongelmallinen" . Köyhyydestä ja kurjuudesta ei ole pulaa, mutta mistä Suomeen saadaan kasvua?

. Ainakin Suomen maakunnissa on pystytty vaurastumaan. Kainuu on 2000-luvun ykkönen kun verrataan bruttokansantuotteen kasvua väkilukuun. Kakkosena tulee Lappi ja kolmantena Etelä-Pohjanmaa.

. Muuttotappio selittää ilmiötä osaltaan, mutta Kainuun kaivosteollisuus, Lapin turismi ja Etelä-Pohjanmaan konepajat ovat onnistuneet takomaan vaurautta Suomeen.

. Pankkiiri näkee isoja mahdollisuuksia teknologian ympärillä. Tekoäly mullistaa maailman internetin tavoin.

. – Yhä enemmän tarvitaan verkkokaistaa, joka on tärkeää esimerkiksi Nokian kaltaisille toimijoille.

. Energiasektori on toinen iso mahdollisuus. Vedyn ja tuulivoiman sekä biopolttoaineiden ympärillä tapahtuu paljon. Kestävä kehitys yhdistyy myös konepajateollisuuteen, Wärtsilään, Metsoon, Konecranesiin ja Koneseen.

. – Hyvin hoidettuna vihreä siirtymä on meille enemmän mahdollisuus kuin uhka.

. Entä miten on, täytyykö tulevan hallituksen pitäytyä siinä, että Suomi on hiilineutraali maa vuoteen 2035 mennessä?

. – Yksittäiset vuodet voivat olla ongelmallisia. Mieluummin pitäisi olla se visio, että kuljetaan koko ajan johonkin suuntaan. Jos tehdään liian tiukkoja rajauksia vuosien suhteen – monissa maissahan tämä vuosi on 2050 kuten Euroopan unionissakin – ongelma voi olla siinä, että se johtaa vääriinkin ratkaisuihin.

. – Tavoite pitäisi olla kirkas: vuosi vuoden jälkeen edistetään sitä, että Suomi on taas askeleen lähempänä hiilineutraaliutta.

Kirjaudu sisään

OP:n Timo Ritakallio suitsuttaa vihreää siirtymää, mutta pitää ongelmallisena hiilineutraalisuusrajaa vuonna 2035 – "Liian tiukat rajaukset voivat johtaa vääriinkin ratkaisuihin"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje