Säätytalolla salamoi ja kenttä kiittää – Perussuomalaiset päätti osoittaa, ettei apupuolueen pesti sovi heille

Jenni Lepänrinne

. Näkökulma . Hallitusneuvotteluiden neljäs viikko näytti sen, mistä neuvotteluiden vaikeudessa on lopulta kyse: kahden eduskuntapaikan päässä ykköspuolue kokoomuksesta oleva perussuomalaiset ei suostu hallituksessa apupuolueen rooliin.

. Sillä on ainakin kovaa halua näyttää omille kannattajilleen, ettei kokoomus vie enää puoluetta samalla tavalla kuin hallitusneuvotteluissa 2015, jossa kokematon perussuomalaisjoukkue sai huomata kokoomuksen tehokkaan puoluekoneiston mahdin.

. Perussuomalaisten sanelusta neljännellä viikolla keskeytettiin muiden reformipöytien jaostojen neuvottelut paitsi sisäisen turvallisuuden -jaoston ja ilmastopolitiikan jaoston.

. Sisäisen turvallisuuden -jaostoa kutsutaan myös maahanmuuttopöydäksi. Ilmastopolitiikassa neuvotellaan nimenomaan siitä, mistä nimikin kertoo: ilmastopolitiikasta ja muun muassa siitä, tuleeko Suomen pitää kiinni ilmastolakiin kirjatusta hiilineutraaliustavoitteesta vuodelle 2035.

. Maahanmuuttopöydässä hiertää perussuomalaisten tavoite vähentää humanitaarista maahanmuuttoa ja luoda työperäiselle maahanmuutolle tulorajat.

. Kirjaukset puolueiden suurimpien kiistakysymysten ratkaisuihin piti saada perjantaiksi. Näin linjasi alkuviikosta hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.).

. Vasta sen jälkeen voitaisiin jatkaa muiden pöytien työskentelyä, viedä hallitusneuvottelut maaliin ja Suomeen uusi hallitus.

. Torstai-iltana pitämässään tiedotustilaisuudessa Orpo joutui myöntämään, että vaikka ilmastopolitiikkapöydässä oltiin edistytty, oli maahanmuuttopöydän työ vielä pahasti kesken.

. Orpon mukaan maahanmuutosta neuvottelevat puolueiden jäsenet olivat pyytäneet lisäaikaa neuvotteluille. Ne jatkuivat sekä torstai-iltana että vielä perjantaina.

. Orpo oli toiveikas, että perjantain aikana olisi kerrottavaa syntyneistä ratkaisuista.

. – Neuvottelut ovat nyt kriittisessä vaiheessa, Orpo myönsi torstaina.

. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra veti perjantaina kovaa linjaa. Iltaan mennessä oli synnyttävä ratkaisut tai neuvottelut keskeytyisivät.

. Valmista tulee, kun tulee . Lisäaika ratkaisujen löytämiseksi kaikkein vaikeimmissa kysymyksissä tarkoitti sitä, että muiden reformipöytien ja jaostojen neuvottelutauko jatkuu.

. Orpon mukaan muiden pöytien asiat ovat sellaisia, että niihin löytyvät ratkaisut maahanmuutto- ja ilmastokysymyksiä helpommin.

. Tästä syystä hän uskoo, että hallitusneuvottelut etenevät lopulta vilkkaasti, kunhan kipakaimmat erot puolueiden välillä on tasoitettu.

. – Olen silti koko ajan sanonut, että se ei ole tärkeää, milloin tulee valmista, vaan se, että saamme maahan hallituksen ja hallitusohjelman, Orpo painotti loppuviikolla.

. Kriisikysymysten paino näkyy. Säätytalon tunnelma muuttui neuvotteluiden alun luottamuksen korostamisesta selvästi neljännellä viikolla.

. Asiaa ei auttanut sekään, että Purra ei alkuviikostakaan luvannut, että hallitus nykyisellä pohjalla syntyy. Perjantaina hän oli jopa alkuviikkoakin pessimistisempi. Hän ei peitellyt ärtymystään siitä, että tärkeistä kysymyksistä alettiin neuvotella vasta hallitusneuvotteluiden jatkuttua jo lähes kuukauden ajan.

. Purran mukaan maahanmuutosta ja ilmastosta olisi pitänyt keskustella heti ensimmäiseksi. Näin olisi hänen mukaansa vältetty tilanne, jossa hallitusneuvotteluiden keskeyttämisen uhka oli noussut.

. Kakkkospuolue alkoi heiluttaa tahtipuikkoa . Purran ja perussuomalaisten tiukkuus on yllättänyt varsinkin kokoomuksen, joka kenties ajatteli ainakin jossain määrin voivansa toistaa näissä hallitusneuvotteluissa vuoden 2015 tempun. Silloin ensimmäistä kertaa hallitusneuvotteluihin osallistunut perussuomalaiset oli pihalla kuin lumiukko ja kokoomus sekä keskusta jyräsivät omat tavoitteensa ja ehtonsa läpi.

. Perussuomalaisissa ollaan selvästi luettu läksyt edellisistä neuvotteluista, vaikka puolueen neuvottelukokoonpano onkin edelleen melko kokematonta puheenjohtaja-Purrasta lähtien.

. Purra pääsi kuitenkin neljännen viikon alussa sanelemaan, että nyt maahanmuutto- ja ilmastoasiat ratkaistaan ennen mitään muita.

. Kokoomuksella ei ollut kuin mahdollisuus suostua, koska selväksi on käynyt, ettei Orpo aio antaa näiden neuvotteluiden kariutua. Mitä pidemmälle neuvottelut etenevät, sitä vaikeampi olisi lähettää joku puolueista matkoihinsa Säätytalolta ja kutsua sisään joku muu, eli siinä tapauksessa vaalien yksi voittajapuolueista, sdp.

. Orpon arvovalta ei enää tässä vaiheessa taivu siihen, että sdp pääsisi sanelemaan omat ehtonsa talouden sopeuttamiseksi pelastaakseen tulevan hallituksen ja Orpon pääministeriyden.

. Tästä kertoo jo se, että torstai-iltana Orpo vakuutti kahdesti, että hän uskoo hallituksen syntyvän kokoomuksen, perussuomalaisten, rkp:n ja kristillisdemokraattien voimin.

. Kun on tahtoa, löytyy ratkaisuja. Tämä viesti kuultiin Säätytalolla loppuviikosta useaan otteeseen.

. Selvää on, että perussuomalaiset haluaa nyt näyttää sekä itselleen että omilleen, ettei puoluetta enää viedä kuin litran mittaa, mitä tulee hallitusneuvotteluihin.

. Toisaalta puolueella on myös aito halu hallitukseen. Vain sieltä tarjoutuu mahdollisuus vaikuttaa perussuomalaisille tärkeisiin asioihin, kuten maahanmuuttoon ja no, maahanmuuttoon.

. Perussuomalaiset tekevät myyrän työtä somessa . Vaikka puolueella on todellinen halu päästä hallitukseen, tekee osa perussuomalaisista silti kyseenalaista myyräntyötä varsinkin somessa.

. Aiemmilla viikoilla kohistiin sekä Sebastian Tynkkysen (ps.) että Mauri Peltokankaan (ps.) some-ulostuloista. Tynkkynen halusi suitsia sitä, millaista sisältöä valtiorahoitteinen media Yleisradio tuottaa ja Peltokangas taas lauantai–sunnuntai-välisen yön ajatuksissaan päätti – toki nimiä suoraan mainitsematta – lytätä hallitusneuvottelukumppani rkp:n. Peltokankaan kuittailun pienen puolueen vallasta ja neuvottelijoista ajateltiin kohdistuneen erityisesti rkp:n Eva Biaudet´hen , joka on kovin sanoin vastustanut puolueensa liittoutumista samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa.

. Tynkkysen ja Peltokankaan puoluejohto sai aisoihin, mutta kaakkoissuomalainen kansanedustaja Jani Mäkelä on jäänyt puoluejohdossa vähemmälle huomiolle.

. Syytä ehkä olisi käydä keskustelu hallitusneuvotteluiden aikaisista ulostuloista myös Mäkelän kanssa, koska hänen avauksensa Twitterissä eivät varsinaisesti kasvata hallituksen muodostajan Orpon paljon penäämää luottamusta tulevien hallituskumppaneiden kesken.

. Mäkelä tempaisi neuvotteluiden kriittisenä päivänä torstaina Twitterissä ja kuittaili kristillisdemokraateille, että "kannattaisi olla napakampi neuvotteluissa, niin ei tarvitse julkisuudessa uhriutua".

. Mäkelän ulostulo viittasi kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin aiemmin viikolla antamaan lausuntoon siitä, jonka mukaan kristillisdemokraatit ei haluaisi leikata vapaasta sivistystyöstä, kuten kesäyliopistojen ja kansalaisopistojen rahoituksesta.

. Toisaalta Essayah heti perään sanoi ymmärtävänsä taloudelliset realiteetit, eikä täysin tyrmännyt näitä koulutusleikkauksia.

. Eikä sovi unohtaa, että hallituksenmuodostajapuolue kokoomuskin on luvannut koulutuksen olevan erityissuojeluksessa.

. Ongelma on toki se, ettei kokoomus ole määritellyt millainen koulutus siinä erityissuojeluksessa on.

. Edellisen hallituksen rajapyykki ylitettiin torstaina . Loppuviikosta ylitettiin myös eräs rajapyykki, jota varsinkin media mielellään pitää esillä.

. Antti Rinteen (sd.) hallitus, joka lopulta päätyi Sanna Marinin (sd.) hallitukseksi ja joka edelleen jatkaa toimistusministeristönä, muodostettiin 53 päivässä vaalien jälkeen.

. Hallitusneuvotteluiden kestäessä neljättä viikkoa tarvitaan nyt todella sitä Orpon penäämää tahtoa ja uskoa, jotta hallitusohjelma saadaan kasaan.

. Sen jälkeen aletaan vasta jakaa ministerisalkkuja ja lopulta valtioneuvoston eli hallituksen nimittää tasavallan presidentti Sauli Niinistö .

. Vasta tämän jälkeen alkaa varsinainen hallitustyöskentely eli lakiesitysten valmistelu.

. Purra kertoi loppuviikosta, että todennäköisesti perussuomalaisten haluamat maahanmuuttokirjaukset vaativat lakimuutoksia.

. Tästäkin syytä hallitusohjelmaan tulevat kirjaukset on oltava niin selkeitä ja tarkkoja, ettei yksikään hallituspuolueista pääse hallituksen muodostuttua tekemään omia tulkintojaan. Tämä oli muuten seikka, mistä perussuomalaiset kokoomusta syyttivät vuonna 2015: kun jotain oltiin sovittu, kokoomus alkoi tulkita sovittua oman näkemyksensä mukaisesti.

. Kokoomus kiistää apukuskiksi siirtymisen . Jos tuli muille neuvottelijoille perussuomalaisten vaatimus kovimpiin kiistakysymyksiin keskittymisestä jopa pienenä yllätyksenä, oli kissan pöydälle nostaminen tässä vaiheessa neuvotteluja varmasti paikallaan.

. Media lankesi tosin heti epäilemään, että perussuomalaisten vaade johtui vain lauantain puoluevaltuustosta. Tämän arvion Purra kiisti torstaina.

. – Se, että sääntömääräisen puoluevaltuuston pitäminen lauantaina olisi vaikuttanut vaatimukseemme on vain lehdistön luoma narratiivi. Tulemme kokouksessa käsittelemään muita asioita kuin hallitusneuvotteluja, Purra totesi.

. Se, että hallitusneuvottelujen rytmitystä nyt vaihdettiin johti kuitenkin myös epäilyyn siitä, onko kokoomus enää neuvottelujen kuskin paikalla ollenkaan, vai onko perussuomalaiset istuttaneet vaalivoittajan hanttarin paikalle.

. – Ei, Orpo totesi ykskantaan torstaina.

. Hänen mukaansa neuvotteluiden keskittäminen kahteen vaikeimpaan kysymykseen oli yksimielinen päätös.

. Fakta kuitenkin on, että kuluneen viikon avauksesta perussuomalaiset pääsee keräämään itselleen kannattajiltaan irtopisteet.

. Vielä enemmän pisteitä on jaossa, jos hallituskirjauksiksi tulevat lopulta maahanmuuton tuntuva kiristäminen ja ilmastotavoitteista joustaminen.

. Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.

Kirjaudu sisään

Säätytalolla salamoi ja kenttä kiittää – Perussuomalaiset päätti osoittaa, ettei apupuolueen pesti sovi heille

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje