<p><strong>Minna Tielinen</strong></p>.<p>Siitepöly voi aiheuttaa allergista nuhaa, silmien sidekalvotulehdusta ja allergista astmaa. Jos lääkehoito ei helpota oireita riittävästi, lääkäri voi harkita siedätyshoidon aloittamista.</p>.<p>Ennen hoidon aloitusta varmistetaan allergiatestillä, mikä allergeeni aiheuttaa oireet.</p>.<p>Oulun yliopistollisen sairaalan korva-, nenä-, ja kurkkutautien erikoislääkäri <strong>Antti Alakärpän</strong> mukaan tyypillinen siedätyshoitoon päätyvä potilas on perusterve nuori aikuinen, jolla hankalat siitepölyallergian oireet ovat kestäneet jo vuosia.</p>.<p>– Potilas on voinut testata ja käyttää paljon erilaisia lääkkeitä, joista osa on auttanut ja osa ei, Alakärppä sanoo.</p>.<p>Koska siitepölyallergioiden siedätyshoito kestää kolme vuotta, potilaan tulee olla motivoitunut hoitoon. Hoito tehoaa noin 80–90 prosentilla potilaista.</p>.<p>– Vaikutus ei ole välttämättä elinikäinen, mutta kokemukseni mukaan se kestää yleensä 10–15 vuotta. Tarvittaessa siedätyshoito on mahdollista uusia.</p>.<h2>Siedätys aloitetaan ennen siitepölykautta</h2>.<p>Siitepölyallergian siedätyshoito voidaan toteuttaa pistoshoitona tai kielenalussiedätyksenä.</p>.<p>Alakärpän mukaan siedätystä voidaan antaa samanaikaisesti jopa neljään allergiaan.</p>.<p>– On aika yleistä ja toimivaa, että esimerkiksi koivu- ja heinätabletit ovat käytössä samanaikaisesti.</p>.<p>Siedätyshoito voidaan aloittaa vielä muutama kuukausi ennen allergiakauden alkua. Kun siedätys aloitetaan ennen allergiakautta, hoidon haittavaikutukset vähenevät.</p>.<p>Pistossiedätyksen aloitusvaiheessa lääkeannosta nostetaan vähitellen. Lääkkeen tavoiteannos tulee saavuttaa pari kuukautta ennen allergiakauden alkua.</p>.<p>– Meillä Oulussa yhdeksän viikon kestoinen nostovaihe on allergisen nuhan hoidossa aika tavallinen. Siitä sitten tarvittaessa poiketaan, jos potilas saa kovempia reaktioita.</p>.<p>Kun siedätys toteutetaan kielenalustableteilla, annos on sama koko hoidon ajan.</p>.<p>Hoito voi aiheuttaa ohimeneviä haittavaikutuksia kuten paikallista turvotusta pistoskohdassa. Kielenalussiedätyksessä suun ja nielun alueella voi esiintyä lievää turvotusta ja kutinaa. Vakavat allergiset reaktiot ovat harvinaisia.</p>.<h2>Hoidon aloituksessa käytetään harkintaa</h2>.<p>Siedätyshoitoa ei suositella aloitettavaksi, jos henkilöllä on esimerkiksi aktiivinen autoimmuunisairaus tai pahanlaatuinen kasvain.</p>.<p>Alakärppä huomauttaa, että tieteellinen näyttö siitä, että nämä sairaudet ovat este siedätyshoidolle, on kuitenkin vähäistä. Nämä potilasryhmät on usein suljettu pois lääketutkimuksesta.</p>.<p>Joskus siedätyshoito voidaankin aloittaa vasta-aiheiksi luetuista sairauksista huolimatta.</p>.<p>– Siinä voi käyttää yksilöllistä harkintaa ja jutella potilaan kanssa tilanteesta. Näin voidaan tehdä, jos oireet ovat hankalat ja potilas on valmis siihen, että jotain ongelmaa voi tulla perussairauden kanssa.</p>.<p>Huonossa hoitotasapainossa oleva astma on yleisempi vasta-aihe, mutta se saadaan usein hoidettua kuntoon. Sen jälkeen siedätyshoidon aloittaminen on mahdollista ja jopa kannattavaa.</p>.<p>Sairauksien lisäksi käytössä olevat lääkkeet voivat vaikuttaa siedätyshoidon aloitukseen. Esimerkiksi jatkuva kortisonitablettilääkitys tai beetasalpaajahoito ovat esteenä siedätyshoidolle.</p>.<p>Hoitoja ei aloiteta myöskään raskauden tai imetyksen aikana. Jos potilas tulee raskaaksi kesken hoidon, hoidon keskeyttämistä harkitaan.</p>