Alvar Aalto ja Vaasa

Alvar Aallonelämäntyö on edelleen niin kantavaa, että hänen jo hiukan nuhraantuneet ja tärvätytkin luomuksensa ovat nousemassa aivan uuteen kulttuurihistorialliseen arvoonsa. Tällaisia töitä ovat muun muassa Strömbergin alueen asemakaava ja Neekerikylän asuntoalue, jonka nimi on ujosti muutettu Aaltopuistoksi.


Teollisuus oli Alvar Aallon Arkkitehtitoimiston merkittävä asiakas. Vuorineuvokset pitivät Aaltoa rationaalisena arkkitehtina; he olivat myös perillä Aallon kansainvälisistä saavutuksista. Aalto tuli hyvin juttuun patruunoiden kanssa, vaikka joutuikin sinnikkäästi takomaan heidän päähänsä ajanmukaisen asumistason standardeja: Aalto ponnisteli vuosikymmeniä teollisuustyöntekijöiden asumisolojen parantamiseksi.

Strömbergin ostettua70 vuotta sitten Huutoniemeltä suurehkon alueen, sen ensimmäiseksi suunnittelijaksi värvättiin Alvar Aalto. Aalto suunnitteli sen ikään kuin asuinalueen: rakennukset sijoitettiin vaihtelevaan metsämaastoon luontoa kunnioittaen. On kansainvälisestikin erikoista, että teollisuusrakennusten ympäristö jätettiin luonnontilaan. Sitä ainutlaatuisuutta ei myöhempi rakentaminen ole kokonaan tärvellyt.

Asemakaavan lisäksi Aalto suunnitteli pääportin jälkeen näkymää hallitsevan varasto- ja pakkaamorakennuksen. Pyöräteline, jonka kiviaitoihin käytettiin luonnonkiveä, on ollut ulkomaisten arkkitehtuurituristien erityisen mielenkiinnon kohteena. Aalto antoi alkutyöllään suunnan myös alueen myöhemmälle suunnittelulle.

Tuija Mikkonenväitöskirja 1940-50-lukujen teollisuusarkkitehtuurista nosti Strömbergin esille ja herätti kaupunkisuunnittelusta sekä arkkitehtuurista kiinnostuneet aktivistit. Suurelle yleisölle tarjottiin vain pari uutisartikkelia. Sivullisen onkin vaikea sanoa, synnyttikö tutkimus ollenkaan positiivista väreilyä kaupunkipäättäjissä.

Aallon Neekerikylästäalettiin kuitenkin kiinnostua jo ennen Mikkosen tutkimusta. Neekerikylän peruskorjaus aloitettiin 70-luvun lopulla arkkitehti Annikki Nurmisen suunnitelmien mukaan. Sitä ennen alueella oli ehditty tehdä jo jonkin verran purkutöitä.

Nurminen sanoi hämmästelleensä, ettei "kukaan ollut kiinnostunut Neekerikylästä, ei ymmärretty, että jokin rakennus voi olla arvokas, kukaan ei ollut innostunut". Nurmista haastatellut Avotakka-lehti kirjoitti vuonna -79: "On oikeastaan onni, että Vaasassa olevan Strömbergin asuntoalueen eli Neekerikylän peruskorjauksesta ei edes puhuttu rakentamisen hulluina vuosina. Silloin tämä kauniisti kaavoitettu, väljä ja vihreä alue olisi ilmeisesti revitty ja rakennettu täyteen betonielementtitaloja. Tuskin olisi edes auttanut se, että sekä rivitalot että asemakaava ovat Alvar Aallon työn tuloksia."

Ulkopuoliselle Vaasanäyttäytyy siinä mielessä erikoisena kaupunkina, että kaupunginarkkitehti Setterbergin kuoltua vuonna 1872 kaupunki jätti 40 vuodeksi kaupunginarkkitehdin viran täyttämättä. Ja nyt jälleen virka on ollut vuosikausia täyttämättä.

Ovatko vaasalaiset tyydyttyneet ajattelemaan, että kaupunki on jo valmiiksi rakennettu tai että insinöörien kaupunki ei tarvitse arkkitehtuurin ja kaavoituksen erityisasiantuntemusta?






Luetuimmat kolumnit