Huolta ja hämmennystä ilmastokriisistä

Kävin maanantaina Pietarsaaressa ja Kokkolassa juttelemassa ihmisten kanssa ilmastosta. Monia suomalaisia ilmastonmuutos huolettaa mutta samalla myös hämmentää.

Hämmennykseen ei ole aihetta. Tieteellinen näyttö ilmastonmuutoksesta on selvä.

Tutkimusprofessori Veli-Matti Kerminen Ilmatieteen laitoksesta on kuvannut, että tuoretta ilmastopaneeli IPCC:n raporttia varten käytiin läpi jopa 100 000 tutkimusta.

Vuosikymmenien sinnikkään työn ansiosta tiedämme varmasti, että ilmasto on lämmennyt, ihminen on ylivoimaisessa päävastuussa lämpenemisestä ja jatkuessaan lämpeneminen uhkaa aiheuttaa mittavaa vahinkoa ihmisille ja luonnolle.

Ilmastokriisin kanssa kamppaileva ihmiskunta on kuin kasvaimesta kärsivä potilas. Jos sadasta maailman parhaasta kirurgista 99 suosittelee leikkausta ja 1 ei, kumpaa neuvoa itse noudattaisit?

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku myös ilmastopolitiikassa. Ilmastonmuutos ei valitettavasti katoa työntämällä pää pensaaseen – aivan niin kuin talouden ongelmat eivät ratkea niiden olemassaolo kiistämällä. Kreikassa tätä konstia tosin kokeiltiin, tunnetuin tuloksin.

Suomalaisten huoli onkin perusteltu. Jos ilmastonmuutosta ei saada nopeasti suitsittua, ruuantuotanto uhkaa vaarantua, luonnon lajikirjo huveta ja sään ääri-ilmiöt pahentua. Haitat ulottuvat mm. kasvavasta pakolaisuudesta jopa lisääntyviin konflikteihin.

Toimettomuudella on kova inhimillinen ja taloudellinen hinta. Ilmastokriisi voi olla maailmantaloudelle kovempi isku kuin vuoden 2008 lopulta alkanut taantuma. Suomikaan ei voi kukoistaa, jos ympäröivällä maailmalla menee kurjasti.

Siksi on huolestuttavaa, että toissaviikolla päättyneen Varsovan ilmastokokouksen anti jäi jälleen kerran kovin laihaksi. Kaikkien maiden edustajat puhuvat kyllä ihmisten ja enkelien kielillä ilmastokriisin vakavuudesta, mutta kun pitäisi alkaa tehdä jotain, mieleen juolahtaa parempaa tekemistä. Sanat ja teot eivät kohtaa.

Pieni Suomi ei yksin voi taltuttaa maailmanlaajuista ilmastokriisiä. Voimme kuitenkin osoittaa, että meillä on ollut tapana tehdä niin kuin puhutaan. Voimme näyttää, että olemme tosissamme ilmastonmuutoksen torjumisen suhteen.

Siksi ilmastokriisin taltuttaminen on palautettava politiikan asialistan kärkeen. Päättäjiltä on syytä tivata säännöllisesti, mitä olemme tehneet Suomen varjelemiseksi ilmastonmuutoksen tuhoilta.

Eurovaaliehdokkailta on kysyttävä, miten he vahvistaisivat EU:n ilmastopolitiikkaa. Maamme poliittisen johdon on tasavallan presidenttiä ja pääministeriä myöten kirjattava ilmasto kaikkien korkean tason tapaamisten päällimmäiseen lunttilappuun.

Suomi on aiemminkin näyttänyt tietä. Olemme mm. hyväksyneet ensimmäisenä täydet poliittiset oikeudet myös naisille ja rakentaneet maailman parhaimpiin lukeutuvan peruskoulun.

Pystymme samaan myös ilmastokriisin taltuttamisessa.

Oras Tynkkynen

Kirjoittaja on vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.






Luetuimmat kolumnit
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa