Kolumni: Uskomatonta, että nuorten kielitaito on kaventunut

Kun peruskoulun ja lukion suorittamisesta on kulunut jo miltei 30 vuotta, tiedän tasan tarkkaan, mistä on ollut kaikkein eniten hyötyä ja mikä on jäänyt parhaiten mieleen: vieraat kielet. Siksi olen surullisena seurannut kieltenopettajien ja yritysten huolta siitä, että kielten opiskelu on hiipunut ja kapeutunut kouluissa kovaa vauhtia.

Tämä kehitys tuntuu uskomattomalta, kun matkustelu kuitenkin on lisääntynyt, meillä on internet ja Suomi on ollut EU:n jäsen jo yli 20 vuotta.

Lapset ja nuoret opiskelevat englantia, mutta muita kieliä valitaan nihkeästi. Moni kaverini valitsi yläasteella englannin lisäksi saksan, ranskan tai venäjän. Se oli ihan yleistä.

Ruotsin kieli oli yo-kirjoituksissa pakollinen aine. Kyllähän siitä ”pakko-ruotsista” napistiin lukioaikanani, mutta myöhemmin olen ollut tyytyväinen. Törmäsin nimittäin ruotsin kieleen heti yliopistossa, jossa oli pakollinen kurssi. Sitäkään en voinut koulussa aavistaa etukäteen, että joku puhuu minulle ruotsia työpaikallani. Kiittelin hyvää koulupohjaa, kun asuin kaksikielisessä kaupungissa etelässä.

Ylioppilaskirjoituksessa ruotsin kielen suorittavia on jo lähes puolet vähemmän kuin runsaat kymmenen vuotta sitten, ranskan ja saksan kielen kohtalo on samankaltainen.

Onneksi lukioista on kuulunut positiivista viestiä, että siellä opiskellaan nykyään innolla espanjaa, italiaa ja vaikka japania. Koulu on kaikkein tasa-arvoisin paikka opettaa kielitaidon perusteita.

Hallitus päätti kehysriihessä, että ensimmäisen vieraan kielen opiskelu alkaa jo ensimmäisen luokan keväällä. Nykyisin se alkaa useimmiten kolmannella luokalla, mutta kunnat ovat voineet varhentaa aloitusta. Nyt hallituksen päätös menee läpi Suomen.

Ehkä tästä alkaa kielten uusi aikakausi. Seuraava askel on aikaistaa toisen vieraan kielen opiskelu ja miettiä sen pakolliseksi laittamista. Toinen kotimainen jo aikaistettiin kuudennelle luokalle.

Pitäisikö miettiä ruotsin kielen palauttamista pakolliseksi yo-kirjoituksissa, nyt kun lukiotodistus vaikuttaa entistä enemmän korkeakouluun pääsyyn? Muutos vaan pitäisi osata perustella.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry totesi viime viikolla, että on erittäin tyytyväinen kehysriihen päätökseen.

Liitto arvostaa, että kielten opiskeluun panostetaan, mutta muistuttaa, että tarvitaan täydennyskoulutusta ja rahaa.

Kannustavat opet tarvitsevat kannustusta.

Tanja Nuotio

Kommentoi