Kolumni: Kenen kanssa se Kyyjärvi yhteen sopii?

Kyyjärven kuntaliitos on mielenkiintoinen tapaus. Kerron miksi. 1 300 asukkaan minikunta on nöyrtynyt liitokseen. Se tulee tapahtumaan, meidän ei tarvitse jossitella. Liitoksesta tekee minusta kiinnostavan se, että se on nostanut keskusteluun maakuntaidentiteetin.

Keski-Suomen kymmenen kansanedustajaa julkaisivat yhteisen kannanoton, jossa he vetoavat Kyyjärven päättäjiin, jotta kunta pysyisi osana Keski-Suomen maakuntaa (Keskisuomalainen 9.4.2020). Tekstissä on esillä nimeenomaan Alajärvi ja Etelä-Pohjanmaa. Kansanedustajien mielestä Kyyjärven siirtyminen toiseen maakuntaan voisi käynnistää ”hallitsemattoman kierteen, jossa Keski-Suomi murenee ja samalla murenee kyky puolustaa vähäväkisen maakunnan etuja valtakunnassa sen laitoja myöten”.

Sittemmin neuvotteluihin lähti mukaan keskipohjalainen Perho. Perhonjokilaakson päätoimittaja Sanni Aho kirjoitti pääkirjoituksessa (22.4.): ”Karttaa katsomalla, mutta syvällisemmin Kyyjärven kuntalaisten mielenmaisemaa tuntematta sanoisin, että Keski-Pohjanmaan maakuntarajaa voisi ihan hyvin muuttaa muutaman kymmenen kilometriä itään.”

Asiaa ei sivuuttanut myöskään Alajärvellä ilmestyvän Järviseutu-lehden päätoimittaja Sari Heinilä. Pääkirjoituksessa (19.5) hän muistuttaa Kyyjärven historiasta Keski-Suomen kanssa. ”Se, että Kyyjärvi oli osa Keski-Suomen lääniä, oli lopulta lyhyt aika, vuodet 1960–1997. Lyhyen aikaa kunta oli Alajärven kanssa yhteistä Länsi-Suomen lääniä, vuodet 1997–2009, siis läänien lakkauttamiseen saakka. Ennen vuotta 1960 Kyyjärvi kuului Vaasan lääniin.”

Heinilä muistuttaa rajan häilyvyydestä ottamalla esimerkiksi Hokkalan kylän liittämisen Alajärvestä Kyyjärveen vuonna 1949.

Maakunnat ovat olleet koronakeväänä vahvasti esillä. Uudenmaan rajojen sulkeminen on paljastanut maakuntaidentiteetin häilyvyyden - ainakin uusmaalaisten osalta. Helsingin Sanomissa Marko Junkkari kirjoitti kommentin (5.4.): ”Jos Uusimaan sijasta karanteeniin olisi laitettu vaikkapa Kainuu, niin Kainuun liitto tuskin olisi twiittaillut faktoja maakunnastaan. Sen ei olisi tarvinnut, sillä kainuulaisilla on vahva tietoisuus omasta maakunnastaan.” Varmasti juuri näin.

Missä Kyyjärven tarina jatkuu? Tämän lehden pääkirjoituksessa luki (14.5.): ”Lienee turvallista olettaa, että tässä vaiheessa Etelä-Pohjanmaa ei kasva Kyyjärvellä, kun sillä kotimaakunnassakin on kumppaneita tarjolla.”

On, mutta tasan kaksi: Saarijärvi ja Karstula. Saarijärvellä ja Kyyjärvellä ei ole yhteistä kuntarajaa (tällä asialla ei toki väliä ole), mutta keskusteluistani päätellen pienemmällä on runsaasti antipatioita Saarijärven johtamaa perusterveydenhuoltoa kohtaan. Välissä on Karstula. Lähteeni kertovat Karstulan olevan kuin Vimpeli, joka ei tule liittymään mihinkään kuin ääripakolla. Eli kolmen kunnan liitos olisi epätodennäköinen. Perho tippuu pois kuvioista pienuutensa takia.

Jäljelle jäävät Alajärvi ja Saarijärvi. Alajärven talous on paremmassa jamassa, se saattaa miellyttää kuntajakoselvittäjää. Hänellä onkin valtava merkitys. Raha ja kantokyky tämän ratkaisee, siinä sivussa ainakin hitusen myös kyyjärveläläisten tahto.

Johanna Kataja

Kommentoi







Luetuimmat kolumnit