Maahan muutetaan yhä enemmän työn perässä

Toinen tulee Suomeen työn perässä, toinen muuttaa perheensä luo, joku pakenee sotaa ja turvattomuutta ja joku tulee puolestaan opiskelemaan Suomeen muutamaksi vuodeksi kunnes palaa takaisin kotimaahansa ammattia rikkaampana. Toinen tulee Suomeen vauraasta Sveitsistä ja toinen köyhästä Nigeriasta.

Syyt maahanmuutolle ovat erilaiset, mutta kaikilla maahantulijoilla on pohjimmiltaan sama tavoite – elää hyvää ja turvallista elämää. Suomeen tuli vuonna 2011 pitkäaikaista oleskelua varten yli 33 000 henkilöä ulkomailta, heistä suojelua hakevia turvapaikanhakijoita oli vain vajaa kymmenys. Ylivoimainen enemmistö tuli Suomeen perheen, työn tai opiskelun vuoksi.

Viime viikolla hallitus julkisti sisäministeriön johdolla valmistellun Maahanmuutto 2020 -strategian, jonka keskeinen viesti on se, että maahanmuuttajien osallisuutta yhteiskuntamme rakentajina tulee edelleen lisätä. Suomi tarvitsee maahanmuuttajien työpanosta, uusia innovaatioita ja kansainvälisiä verkostoja.

Maahanmuuttajien osaamisen arvostaminen ja hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää sekä Suomeen muuttavien henkilöiden oman elämän että koko Suomen hyvinvoinnin kannalta.

Väestörakenteesta johtuen Suomella on edessä syvä huoltosuhdekuilu. Erityisesti uusia yrittäjiä tarvitaan luomaan työtä ja hyvinvointia. Mieleeni tulee ravintolayrittäjä, joka teki illallispöydässä vaikutuksen, paitsi erinomaisella palvelulla myös elämäntarinallaan. Pakolaisleiriltä tullut nainen on raivannut sinnikkäästi tiensä yrittäjäksi.

Maahanmuuttajayrittäjiä onkin tänään Suomessa jo yli 8000 ja määrä kasvaa edelleen. Kun vertaillaan yritysten taloudellista selviämistä ensimmäisten vuosien jälkeen, ei kantaväestön ja maahanmuuttajien yrityksissä ole eroa. Maahanmuuttajataustaisten yritykset työllistävät yli 20 000 henkilöä.

Jatkossakaan kaikki maahanmuutto ei kuitenkaan tule perustumaan työhön tai opiskeluun. Suomi täyttää velvoitteensa osana kansainvälistä yhteisöä ja antaa suojelua sitä tarvitseville nyt ja tulevaisuudessa. Kaikkia maahanmuuttajia tulee kohdella ihmisarvoisesti ja kunnioittavasti.

Mahdollisuuksien rinnalla lisääntyvään maahanmuuttoon liittyy myös haasteita, joilta ei voi eikä pidä sulkea silmiä kuten laittomaan maahanmuuttoon, ihmiskauppaan ja syrjäytymiseen liittyvät ilmiöt.

Näihin ongelmiin puututaan maahanmuuttostrategiassa ja sen toimeenpanossa. On myös tärkeää, että maahanmuuton hallittavuudesta huolehditaan. Hallittu maahanmuuttopolitiikka huomioi yhteiskunnan kestokyvyn ja turvallisuuden sekä varmistaa maahanmuuttopolitiikan hyväksyttävyyden.

Tasapainoinen suhtautuminen maahanmuuttoon on avain toimivaan ja kestävään maahanmuuttopolitiikkaan. Mahdollisuudet ja haasteet on kohdattava avoimesti, virheistä opittava ja toimivia käytäntöjä vahvistettava. Tavoitteena tulee olla se, että jokainen maahanmuuttaja löytää paikkansa yhteiskunnan rakentajana. Rakentajia olivat myös ne aikansa maahanmuuttajat, jotka olivat perustamassa yrityksiä kuten Stockmann ja Finlayson.

Päivi Räsänen

Kirjoittaja on sisäasiainministeri (kd.).