Sikainfluenssa aiheuttaa tarpeetonta paniikkia

Sikainfluenssan odotettiin aiheuttavan selvän epidemian heti syksyn alussa kun ihmiset palasivat töihin, opinahjoihin, kauppoihin, sosiaalisiin tapahtumiin jne. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan varsinainen epidemia alkoikin vasta lokakuun lopussa kun mahdollisesti kylmän vuodenajan tulo edisti taudin leviämistä.


Vaikka olemme tienneet jo kesästä saakka, että taudin vaikeusaste vastaa normaalia kausi-influenssaa, monet yksittäiset tilanteet ovat aiheuttaneet kansalaisissa selvää paniikin tunnetta. Miksi näin on?

Sikainfluenssa on uusi virustauti, johon kellään ei ole kattavaa vastustuskykyä. Taudin aiheuttamat kudosvauriot ovat erilaisia ja osin rajumpia kuin kausi-influenssassa, mutta sen aiheuttama kuolleisuus vastaa kausi-influenssaa.

Australia ja Uusi Seelanti julkaisivat hiljan kokemuksensa talvensa sikainfluenssaepidemiasta eräässä maailman arvostetuimmista lääkärilehdistä. Heillä tehohoitoon joutui virusperäisen keuhkokuumeen vuoksi liki 15-kertainen määrä potilaita verrattuna aiempiin talvikausiin. Jos heidän sairastumislukunsa mitoitetaan Suomen väestöön, niin meillä taudin vuoksi tehohoitoon joutuisi 150 potilasta.

Saman julkaisun mukaan selviä riskitekijöitä joutua tehohoitoon olivat raskaus, vahva ylipaino (painoindeksi yli 35) sekä astma tai muu krooninen keuhkosairaus. Kussakin näistä ryhmistä tehohoitoon joutuneiden osuus oli moninkertainen verrattuna heidän osuuteensa väestöstä. Vain noin 30 prosentilla tehohoitoon joutuneista ei ollut mitään kuvattua riskitekijää.

Eri alueilla taudin vaikeinta vaihetta kesti 4 - 6 viikkoa. Teho-osastolle joutuneiden kuolleisuus oli sama kuin muunkin viruskeuhkokuumeen aiheuttama kuolleisuus ja edustaisi Suomeen skaalattuna noin 20 potilaan menehtymistä.

Meillä kuolee vuosittain kausi-influenssaan jopa tuhat potilasta. Suurin osa heistä on iäkkäitä, mutta joukossa on kymmeniä työikäisiä, joiden elämänlangan influenssa katkaisee.

Meillä kuolee vuosittain myös satoja henkilöitä liikenneonnettomuuksiin, hukkumisiin ja itsemurhiin. Suurin osa heistä on aiemmin ollut varsin terveitä-osa lapsiakin. Mikä sikainfluenssassa on niin erikoista, että sen vuoksi kansalaiset tuntevat jopa yleistä pelkoa ja kauhua?

Eteläisen pallonpuoliskon talven aikana ei ollut vielä saatavissa rokotetta sikainfluenssaa vastaan. Teollisuus on toiminut erittäin tehokkaasti kyetessään tuottamaan aivan uutta rokotetta jo 4 - 5 kuukaudessa taudin ilmaantumisen jälkeen. Vaativan valmistusprosessin vuoksi rokotteen tuotantokapasiteetti on kuitenkin rajallinen ja hidastaa rokotusohjelmien toteuttamista.

Rokotusjärjestys perustuu riskianalyyseihin. Ensin rokotettiin terveydenhuoltohenkilöstö ja raskaana olevat, sen jälkeen riskiryhmiin kuuluvat puolivuotiaista 64-vuotiaiksi ja tämän jälkeen terveet lapset puolivuotiaista kolmivuotiaisiin. Parhaillaan rokotusvuorossa ovat terveet 3-24 vuoden ikäiset lapset ja nuoret ja sen jälkeen riskiryhmiin kuuluvat 65 vuotta täyttäneet.

Tällä hetkellä influenssaoireisille määrätään varsin herkästi Tamiflu-lääkitys ilman tarkkaa diagnoosia eli annettava hoito on parasta mahdollista.

Edellä olevan perusteella sikainfluenssatilanteen hallinta tuntuu olevan Suomessa kohdallaan, mutta siitä huolimatta mielipide on ajanut ihmiset varsin pelokkaiksi. Tiedämme, että yksittäinen henkilökuvaus tuo asiat paljon koskettavammiksi kuin yleinen asioiden esiin nostaminen. Näin on myös sikainfluenssan suhteen. Ensimmäisistä tautiin kuolleista potilaista on mediassa tehty suuria otsikoita. Harvemmin otsikoissa näkyy taudin todellisen vakavuuden rinnastamista esimerkiksi kausi-influenssaan.

Jokainen kuolintapaus, joka olisi voitu välttää, on todellinen tragedia. Sikainfluenssaan kuolleiden määrä jää meillä melko vähäiseksi, mutta esimerkiksi tehohoidon tarpeen määrä on suuri ja rajoittaa meilläkin sellaista lääketieteellistä hoitoa, joka jatkohoidokseen tarvitsisi tehohoitoa. Sikainfluenssa on vakavasti otettava etenkin nuoria sairastuttava tauti myös siksi, että se aiheuttaa uutena tautina samanaikaista töistä, opinahjoista, harrastustoiminnoista ja muista arkien rutiineista poissaoloa. Näin sen yhteiskunnallinen vaikutus on merkittävä.

Suomessa aloitettiin rokotusohjelma heti rokotteen saapumisen jälkeen lokakuun lopulla. Se, miksi käytännön rokotustoiminta on paikoittain takkuillut pahasti, on perin outoa. On itsestään selvää, ettei riskiryhmissä olevia pidä seisottaa ulkona satojen metrien jonoissa odottamassa heille määrättyä rokotusta, jonka antamiseen ei hyvin organisoituna mene kuin hetki. Rokotustenhan tulisi toimia kuin liukuhihna tai ryhmätoiminta: yksi ottaa tarvittavat tiedot, toinen pyytää paljastamaan olkapään, seuraava antaa rokotteen ja seuraava tarkkailee mahdollisia jälkioireita.

Itse rokotteesta on esiintynyt runsaastikin huolestuneita mielipiteitä. Onko rokote turvallinen raskaana oleville ja lapsille, entä rokotteen sisältämä elohopea tai mahdollinen lisäaine, adjuvantti? Vaikka on luonnollista, että uuden rokotteen käytön alkuvaiheessa ei tunneta sen mahdollisia pitkäaikaisvaikutuksia, voidaan kokonaisriskejä kuitenkin analysoida luotettavastikin.

Raskaana olevat ovat sikainfluenssan selkein riskiryhmä. Rokottamattomana tautiin sairastuu 10-kertainen määrä raskaana olevia verrattuna heidän osuuteensa väestöstä. Myös tehohoitoon joutumisen ja kuoleman riski on samansuuruinen. Kun jo yhdellä rokotuksella saadaan kattava suoja sikainfluenssaa vastaan, ovat rokotteen hyödyt raskaana oleville ylivertaiset mahdollisiin haittoihin verrattuna. WHO raportoi lokakuun lopussa, ettei missään maassa ole lapsillakaan kuvattu yllättäviä rokotteen haittavaikutuksia.

Rokote sisältää jäämiä elimistössä hajoavasta elohopeaa sisältävästä tiomersaalista, jonka on todettu olevan haitaton imeväisille, lapsille ja aikuisille sekä raskaana oleville. Useissa rokotteissa käytetään lisäainetta, adjuvanttia, tehostamaan rokotteen tehoa ja vähentämään viruksen tai sen osien määrää rokotteessa. Näin on tehty mm. useissa kausi-influenssa- ja hepatiittirokotteissa. Adjuvanteista on olemassa kattava turvallisuustieto, joka puoltaa niiden käyttöä rokotteen tehostajana kaikissa potilasryhmissä.

Kaiken kaikkiaan sikainfluenssaepidemiaan tulisi suhtautua varsin turvallisin mielin ja noudattaa viranomaisten tarkoin harkittuja toimenpidesuosituksia. Näin sekä rokotusten, lääkityksen että yleisen hygienian suhteen. Minkäänlaiseen paniikkiin ei ole tarvetta tämän uuden virustaudin vuoksi. Uutisvälineidenkään ei tulisi lietsoa turvattomuutta taudin suhteen.







Luetuimmat kolumnit