Tasajako ei ole taktiikkaa

Aikanaan 1980-luvun lopulla, kun olin opettajana Sotakorkeakoulussa, pyydettiin liikemaailmasta luennoimaan johdon seminaareihin.

Aiheina olivat sotilaallinen taktiikka, operaatiotaito ja strategia. Taktiikka ja operaatiotaito käsittelevät oppia, kuinka taistelu voitetaan. Strategiaa kehiteltäessä pohditaan, kuinka koko sota voitetaan.

Koko prosessi etenee tilanteen ja tavoitteen arvioinnin kautta eri vaihtoehtoihin. Komentaja valitsee toteutettavan vaihtoehdon ja sanelee päätöksen päälinjat.

Esikunta hienosäätää komentajan päätöksen ja käskyttää johtoportaansa päätöksen hengessä. Alajohtoportaiden komentajat päättävät, miten he asetetuissa rajoissa täyttävät heille käsketyt tehtävät komentajan päätöksen viitoittamassa hengessä.

Tätä kutsutaan sotilaskielessä tehtävätaktiikaksi. Miten hoidat sinulle käsketyn homman, on omassa päätäntävallassasi. Kunhan pysyt annetuissa kehyksissä ja saavutat tehtävän edellyttämän tavoitteen. Onko se sovellettavissa liike-elämään ja mahdollisesti myös poliittiseen päätöksentekoon?

Sotilaan yksinkertaisuudella kuvittelin, että Suomen puoluekentän kokeman tsunamin jälkeen hallituksen kokoaminen sujuisi suurin piirtein loogisen päätösprosessin etenemistä noudattaen, mutta eihän se niin käynyt.

Jokainen alayksikön komentaja kätyreineen heitti pöydälle pari kourallista toiveita ja haavekuvia. Näistä noukittiin vaalitäkyinä käytetyt makupalat laimennettuina, mutta periaatteella kaikille tasapuolisesti.

Hallituksen muodostajalle - armeijakunnan komentajalle - jäi käteen tasajako, jolla edettäneen leveällä rintamalla vain ensimmäiseen rynnäkköön. Edempänä häämöttävät taisteluhaudat jäävät vyöryttämättä ja tavoite katoaa taistelukentän usvaan.

Tasajako ei ole taktiikkaa. Yhtään taistelua ei ole tasajaolla voitettu. Johonkin on muodostettu painopiste, jonka kautta on pyritty kohti asetettua päämäärää.

Operaatioiden menestymisen perusedellytys on varmistettu huolto. Taustahomma on suunniteltava siten, että ampumatarvikkeet, polttoaineet ja sapuska eivät ehdy kesken kiivaimman toiminnan.

Kokonaisuus on suunnattava kohti painopistealuetta. Sivustat saavat tulla toimeen omillaan. Hallituksen lähtiessä tasajakotaktiikalla toteuttamaan toiveiden koria vaikuttaa siltä, että huollon toimivuutta, rahavirtoja, ei ole varmistettu. Huoltokuljetukset eivät pääse perille.

Ampumatarvikkeet loppuvat ja sapuskaa saa vain joka kolmas päivä. Joukon suorituskyky hiipuu ja rintamavastuu on luovutettava reservissä odottaneelle joukolle.

Tai sitten on kaivauduttava puolustusasemiin ja arvioitava tilanne uudestaan. Vastustaja yleensä tuolloin vahvistuu ja taistelun voitto siirtyy yhä kauemmaksi. Sodan voitto voi kadota kokonaan näkyvistä.

Tätä sotilastermein etenevää pohdintaani voi kutsua hallituksen muodostajan operaatiotaidon lopputyön arvioinniksi. Arvosanaa on vaikea asettaa.

Komentaja ei menettänyt toimintakykyään, vaikka selkeä päämäärä ja toiminnan tavoite katosivat näkyvistä.

Komentaja saa pitää paikkansa, joskin toiminnan painopisteen tulee selkiintyä ennen törmäämistä vastustajan varsinaisiin taisteluasemiin.

Siellä velan kasvu ja korkojen kasaantuminen odottavat heikkouden merkkejä.

Asko Kilpinen

Kirjoittaja on prikaatinkenraali evp ja Vaasan sotilasläänin entinen komentaja






Luetuimmat kolumnit
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa