Pääkirjoitus: Maakuntien tehtävänä on vetää suurimmat kaupungit mukaan kasvuun

Suomen talouskasvulle ennustetaan tänä vuonna jopa kolmen prosentin kasvulukuja. Alkuvuosi on osoittanut viennin elpymistä, kun kasvuprosentit viime vuoteen verrattuna ovat olleet kaksinumeroisia.

Näkyvimmät kasvu-uutiset ovat tulleet Varsinais-Suomesta, jossa autotehdas ja telakka elävät vahvassa myötäisessä. Hyviä signaaleja tulee myös Pohjanmaalta, jossa akkutehdas-hanke luo Suomen mittakaavassa poikkeuksellista toimeliaisuutta.

Suomen kehityksen keskus sen sijaan on jäänyt takamatkalle. Pääkaupunkiseudun merkitys koko Suomen talouden kehityksessä on edelleen huomattava, ja se vastaa suurta osaa Suomen työpaikoista ja kansantuotteesta. Kasvu ei kuitenkaan näytä riittävän vertailussa muuta Suomea vastaan.

Vaisun kehityksen otti esiin kansliapäällikkö Martti Hetemäki kirjoituksessaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla. Hetemäen mukaan suurimpien maakuntakeskusten työttömyys on kasvanut 2010-luvulla muuta maata nopeammin, ja bruttokansantuote taas on kasvanut niissä asukasta kohden Suomen keskiarvoa hitaammin.

Osmo Soininvaara komppaa Hetemäkeä kolumnissaan Suomen Kuvalehdessä. Soininvaara lisää, että Helsinki kasvaa huomattavasti hitaammin kuin muut pohjoismaiset pääkaupungit. Kasvu ei ole myöskään kovin kannattavaa, sillä uusista asukkaista hyötyy eniten valtio, ei kunta. (SK 26.5.)

Suomen kasvun toteutumisen kulmakiveksi nousee se, että työvoima ja työpaikat löytävät toisensa. Ainakaan suurissa kaupungeissa kehitys ei ole ollut lupaavaa.

Hetemäen mukaan Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt, mutta samanaikaisesti työttömyys on kasvanut. Vuoteen 2016 ulottuvissa luvuissa ei Varsinais-Suomen viimeaikaisten positiivisten talousuutisten merkitys tosin vielä näy.

Pohjanmaan rannikolla kehitys on erisuuntaista. Hetemäen tilastoissa Pohjanmaan työllisyystilanne on yli kaksi prosenttiyksikköä Uuttmaata parempi, kun kymmenen vuotta sitten Uusimaa oli vielä yli viisi prosenttiyksikköä edellä.

Uudellamaalla työllisyys on edelleen yli hallituksen tavoitteeksi asettaman 72 prosentin, mutta huomionarvoista onkin työllisyyden kehitys.

2000-luvun alkuun verrattuna Uusimaa on pakkasella 1,5 prosenttia, kun Pohjanmaalla plussaa on kertynyt lähes kuusi prosenttia.

Soininvaara pohtiikin, voisiko muualla Suomessa syntyä sellaisia työpaikkoja, joiden ei ole pakko Helsingissä. Silloin palkoissa ei tarvitsisi olla Helsinki-lisää, mutta silti palkansaajalla jäisi rahaa kulutukseen.

Juuri tätä on julistanut myös Vaasan seudun markkinointi viestiessään hyvästä palkkatasosta ja alhaisista asumiskustannuksista.

Tilanne on tällä hetkellä mielenkiintoinen, sillä viennin piristyminen lisää Pohjanmaalla työvoiman tarvetta entisestään. Oman mausteen tuo mahdollinen akkutehdas.

Silloin työvoiman on löydettävä tiensä suurten kaupunkien ulkopuolelle. Muuten vaarantuu koko Suomen kasvu.

Kommentoi







Luetuimmat kolumnit
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi