Henkilötyövuosien määrä ei ole yhtä kuin henkilömäärä

Markku Hankanen Seinäjoelta kirjoittaa Ilkassa (26.4.) ”Henkilötyövuodet ja henkilöt”, että valtio ilmoittaa henkilöstön vähennystarpeeksi 320 henkilötyövuotta (noin 16 miljoonaa euroa), ja edelleen:

”Sehän saadaan syntymään lukuisilla eri tavoilla, esimerkiksi lomauttamalla 640 henkilöä puoleksi vuodeksi tai irtisanomalla 32 henkilöä 10 vuodeksi. Sen jälkeen tuo säästötavoite on saavutettu.” Ei se näin mene.

Hankanen kysyy miksi (vähennystarpeissa) käytetään henkilötyövuosia eikä vähennettävien henkilöiden määrää.

Vastaus on: ne eivät ole ollenkaan sama asia. Samaistaminen on väärinkäsitys.

”Yksi henkilötyövuosi on työaika, jonka kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa eli 12 kertaa kuukausityötunnit. Vuosiloma sisältyy henkilötyövuosiin.” (Tilastokeskus)

Kun esimerkiksi kaksi työntekijää tekee pätkätöinä molemmat 50 prosenttia vuosityöajasta, niin se on yhteensä kaksi työntekijää, mutta työmäärässä yhteensä vain yksi henkilötyövuosi. Tällöin henkilöitä vähennetään kaksi, mutta henkilötyövuosia on vain yksi.

Ja kun valtio ilmoittaa poliisien vähennystarpeeksi 100 henkilötyövuotta, niin ei se suinkaan tarkoita – Hankasen mukaisesti – 100 poliisin vähentämistä vuodeksi eikä yhden poliisin vähentämistä sadaksi vuodeksi; vaan sadan poliisiviran vähentämistä pysyvästi. Pätkätöitä tekevät poliisit lisäävät tietenkin tuota henkilömäärää. Henkilöitä ei siis vähennetä määräajaksi, kuten Hankanen kirjoittaa.

Henkilötyövuosien määrittelyä tarvitaan erityisesti työvoiman tilastointiin ja niiden erilaiseen käyttöön.

Henkilötyövuosia voidaan myös käyttää ja käytetäänkin jonkin määräaikaisen rakennusprojektin, tai muun sellaisen, tarvittavan kokonaistyömäärän laskennassa. Laskentaohjeet löytyvät muun muassa tilastokeskuksen sivuilta. Mutta tämä onkin kokonaan eri juttu.

Heikki Santala

järjestöneuvos Kauniainen

Kommentoi