Lukijoilta: Ähtärin kaupungin ja Ähtärin Eläinpuisto Oy:n vastine Lukijoilta-mielipidepalstan kirjoitukseen ”Voittoa tuli, tuliko sittenkään”

llkka-Pohjalaisen mielipidepalstalla 5.5.2021 julkaistussa kirjoituksessa ”Voittoa tuli, tuliko sittenkään” on kirjoittaja joko tahallaan tai vahingossa ymmärtänyt väärin kunnalliseen päätöksentekoprosessiin liittyviä kysymyksiä ja yhdistellyt asiakokonaisuuksia virheellisesti.

Sen lisäksi, että kyseinen kirjoitus on virheellinen ja harhauttava, se on myös tarkoituksellisesti pahansuopa nimittelemällä demokraattisesti vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä ”lampaiksi” ja ”politrukeiksi” ja vihjailemalla, että Ähtärin kaupunkikonsernin talousasioissa olisi epäselvyyksiä ja ”rahat sekoittuisivat”.

Kirjoituksessa muun muassa väitetään, että Ähtärin kaupunki on jatkuvasti pääomittanut ”matkailuyritystään” – tällä kirjoittaja tarkoittanee Ähtärin Eläinpuistoa. Jatkuvasta pääomittamisesta ei ole kyse, vaan tässä viitattaneen valtuuston keväällä 2018 tekemiin kahteen päätökseen, jotka Vaasan hallinto-oikeus totesi lainmukaisiksi joulukuussa 2019 ja siten täytäntöönpantaviksi. Oikeuden mukaan valtuusto on ko. asiassa toiminut toimivaltansa puitteissa käyttäen sille kuuluvaa harkintavaltaa.

Kirjoituksessa on myös väitetty, että kaupunki joka vuosi takaisi 1,3 miljoonalla eurolla yhtiölle ilmaisen lämmön, veden, kiinteistöhuollon ja työvoimaa. Väite on mahdoton. Kaupungin omistamat yhtiöt ovat juridisesti itsenäisiä tytäryhtiöitä ja huolehtivat luonnollisesti itse suoraan kyseisistä menoista, joista palvelujen tuottajat laskuttavat yhtiöitä. Kirjoittaja myös antaa ymmärtää, että nämä kulut on mystisellä tavalla piilotettu kirjanpitoon ja on olemassa kollektiivinen sopimus, jonka perusteella niistä ”ollaan hiljaa”. Ikään kuin tilintarkastusyhtiöt eivät huolehtisi lain mukaisesta velvollisuudestaan tarkastaa kuntakonsernin organisaatioiden kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja hallintoa.

Kirjoittaja mainitsee, että ”yhtenäkään vuonna ei voitollista tulosta ole onnistuttu saamaan edes pandojen aikana” ja että ”Ähtäristä on tulossa kriisikunta”. Pandat saapuivat Ähtärin Eläinpuistoon vuonna 2018, joka oli sekä Ähtärin Eläinpuistoyhtiöille että Ähtärin kaupungille reilusti ylijäämäinen vuosi, kummallekin yli miljoona euroa. Vuosi 2019 oli haasteellinen ja tuotti Eläinpuiston osalta tappiollisen tuloksen. Ähtärin kaupunki sen sijaan teki runsaan 2,5 miljoonaa euron ylijäämäisen tuloksen. Lisäksi kaupungin taseen oma pääoma oli ensimmäistä kertaa positiivinen sitten vuoden 2002. Ylijäämäinen tulos saavutettiin myös vuonna 2020 – sekä Ähtärin kaupungilla että Eläinpuistoyhtiöissä. Myös kaupungin lainamäärä laski viime vuonna 6,5 miljoonalla eurolla. Asukasta kohden kaupungilla oli vuodenvaihteessa 2020−21 lainaa 3 621 euroa, joka on hyvin lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Kriisikuntamenettely on siis Ähtäristä varsin kaukana. Vuonna 2016 asetettu tervehdyttämisohjelma on edennyt jopa suunniteltua paremmin ja alijäämät on katettu ennen määräaikaa. Viiden vuoden aikana Ähtärin kaupungin tase on vahvistunut yli 9 miljoonaa euroa.

Vaikea on myös ymmärtää kirjoittajan tahtoa ajaa Etelä-Pohjanmaan tunnetuinta matkailukohdetta (SeAMK-matkailututkimus 2019) konkurssiin. Ähtärin Eläinpuisto on lähialueen matkailuelinkeinon veturi ja tärkeä työllistäjä. Eläinpuistoyhtiöt työllistävät vakituisesti tällä hetkellä yhteensä 43 työntekijää. Lisäksi pääsesongille, kesälle palkataan koululaisia ja opiskelevia nuoria vuosittain yli 50 henkilöä. Parhaimmillaan Eläinpuistoyhtiöiden nimi lukee sadan henkilön palkkakuitissa.

Ulkopuolisten tahojen tekemien selvitysten mukaisesti matkailuelinkeino työllistää Ähtärissä noin 170 henkilöä. Matkailutuloja Ähtärissä kirjataan yli 12 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2018 Eläinpuistossa vieraili 275 000 kävijää. Viime vuonna korona haastoi suomalaisia matkailukohteita rajusti, myös meidän matkailuyhtiömme olivat keväällä suljettuna 2,5 kuukauden ajan. Haastavasta vuodesta huolimatta Eläinpuiston kävijämäärä ylitti 200 000 kävijän rajan.

Eläinpuisto tuo valtavan määrän myös tunnettuutta Ähtärille. Kuinka hyvin Suomessa tunnetaan muita noin 5 500 asukkaan kaupunkeja ja osataan laittaa ne myös Suomen kartalle?

Seppo Karjala

vs. kaupunginjohtaja

Jarmo Pienimäki

ma. Eläinpuistoyhtiöiden toimitusjohtaja

Ähtäri

Kommentoi