Lukijoilta: Ajatus Vaasan lyseon lukion siirrosta unohdettava

Kaikelle toiminnalle hyvä periaate on, että älä korjaa sitä mikä ei ole rikki. Vaasan lyseon lukion toimiva kaksikielinen lukiokampus saa vuosi toisensa jälkeen loistavia arvioita opiskelijatyytyväisyyskyselyissä. Koulun ilmapiiri on mainio – puhutaan lyskan hengestä.

Ilkka-Pohjalainen uutisoi (1.7.), että lukiokampusta suunnitellaan siirrettäväksi Palosaarelle Fabriikin tiloihin. Ajatus on jo syntyessään kuollut.

Vaasan kaupungin strategiassa mainitaan muun muassa historiallisuus, talouden tasapaino, monikielisyys ja hiilineutraalisuus. Lukion siirto sotisi näitä periaatteita vastaan.

Miksi siirtää historiallinen 1800-luvun lopulla perustettu ja siitä lähtien samassa rakennuksessa toiminut perinteikäs lukio, joka vielä nykyisin toimii sujuvasti kaksikielisenä lukiokampuksena, tässä taloustilanteessa paikkaan, johon on myös hankalampi opiskelijoiden kulkea joukkoliikenteellä?

Vielä kun puhutaan keskustan elinvoiman heikkenemisestä, ei ole viisasta siirtää kaupungin omilla päätöksillä noin 1 100 opiskelijaa pois keskustan palveluiden piiristä.

Siirtoon olisi myös investoitava tuntuvasti rahaa tilanteessa, jossa jokainen kivi on jo käännetty säästöjen aikaansaamiseksi. Lisäksi opetusalan ammattilaisten mukaan Fabriikin tilat eivät edes sovellu lukiokoulutukseen pedagogisesta näkökulmasta.

Kuten lyseon lukion apulaisrehtori Vesa Neste Ilkka-Pohjalaisessa (1.7) tiivistää: asiassa ei ole yhtään hyvää puolta.

Perin oudolta vaikuttaa jo asian valmistelun salamyhkäisyys. Vesa Neste toteaa, että elokuussa (2019) käsiteltiin yhdessä kaupungin kanssa asiaa ja todettiin, ettei hankkeessa ole järkeä. Hän jatkaa, että ”nyt asiaa on käsitelty uudestaan keväällä (2020) ilman, että meille on kerrottu”. Eli rehtorit ja opettajat on pidetty pimennossa.

Myös itse allekirjoittaneena ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtajana kuulin suunnitelmista vasta ensi kerran lehdestä (1.7., Ilkka-Pohjalainen). Tietääkseni asiaa ei ole myöskään käsitelty koulutuslautakunnan ruotsinkielisessä jaostossa.

Tiedetään myös, ettei opiskelijoita ole asianmukaisesti kuultu, vaikka jo lukiolain pykälän 33 perusteella olisi opiskelijoilla oltava mahdollisuus vaikuttaa koulutuksen järjestäjän toimintaan ja sen kehittämiseen sekä osallistua opiskelijoita koskevien ja opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten valmisteluun.

Nämä kaikki mainitut seikat huomioon ottaen näen, että paras ja helpoin ratkaisu olisi vain antaa yleissivistävän koulutuksemme lippulaivan jatkaa menestyksekästä työtään häiriöttä ja unohtaa lopullisesti suunnitelmat lukiokampuksen siirrosta.

Tomi Kaunismäki (kd.)

kaupunginvaltuutettu

koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtaja

Vaasa

Kommentoi