Lukijoilta: Alaviitalan käräjätalo häjyylymuseoksi?

Härmä-Seura on äskettäin ostanut kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Alaviitalan käräjätalon Alahärmässä. Talo oli häjyylyaikana 1800-luvun loppupuoliskolla pelätty oikeudenjakopaikka, jossa häjyjä tuomittiin sakkoihin, raipparangaistuksiin, vankilaan ja jopa kuolemaan (eli Siperiaan).

Alaviitalan käräjätalossa ja Stenbackassa eli Lukkarilassa tapahtui nimismies Hägglundin ja häjyjen johtajan, Antti Isotalon, ensimmäinen yhteenotto syksyllä 1867. Rakennusten takana oli suuri ”piiskoomänty”, joka oli raipparangaistusten suorituspaikka. Rakennuksista jäljellä on vain käräjätalo.

Talo on ollut pitkään asumattomana ja sen kunto on huonontunut vesikaton vuotamisen takia. Härmä-Seuran tarkoitus on pelastaa talo kunnostamalla aluksi tiilikatto ja jatkaa entisöintiä seuraavina vuosina. Entisöintiä helpottaa se, että taloon ei ole tehty rakenteellisia muutoksia. Lopputuloksen toivotaan olevan autenttinen ja arvokas paikka, johon Härmä-Seura voi rakentaa esimerkiksi häjyylykulttuurin museon. Talossa on museon lisäksi hyvin tilaa esimerkiksi pelimannikonserteille, näyttelyille ja muille tilaisuuksille.

Häjyylykulttuuriin, jota museo voisi esitellä, kuuluu paljon muutakin kuin puukkotappelut. Hyvin tärkeitä olivat esimerkiksi pelimannimusiikki ja kansanlaulut. Häjyylyajalta periytyviä kansanlauluja on Erkki Ala-Könnin ja muiden keräämässä Härmän laulukirjassa yli kuusisataa. Myös käsityötaito (kudonnaiset) ja rakennustaito (pohjalaiset talot) kuuluvat tuon ajan kulttuuriin.

Erityisen edulliseksi talon tulevaa käyttöä ajatellen tekee sen sijainti. Se on vain kävelymatkan päässä huvipuistosta, jossa kesäisin käy yli puoli miljoonaa vierasta.

Alaviitalan talossa asui 1920-luvulla vävynä taiteilija Eero Nelimarkka, jonka maalauksiin ovat tallentuneet monet paikalliset lakeusmaisemat, henkilö- ja sisäkuvat.

Matti Tyni

kotiseutuneuvos

Härmä-Seuran varapuheenjohtaja

Kommentoi