Lukijoilta: Alvar Aallon jäljillä

Harva on vaikuttanut niin paljon suomalaiseen arkkitehtuuriin ja muotoiluun kuin Alvar ja Aino Aalto.

Kotiseuturakkaana korostan eritoten hänen kansainvälisesti tunnetun Seinäjoen keskustan, Aalto-keskustan suunnittelua ja rakentumista. Mitä ja mistä Seinäjoki olisi ja tunnettaisiin ilman Aalto-keskustamme, no onhan meillä toinen historiallinen, kaunis Törnävän alue ja siellä Törnävän kartano.

Finlandia-talo, Seinäjoen Aalto-keskus, Aalto-maljakko ja monta muuta jne. ovat arvostetusti esillä Virpi Suutarin elokuvassa Aalto (2020).

Edesmennyt kotiseutumies Raimo Sailas esitti syvän huolensa maaliskuussa 2019 historiattomasta kansakunnasta. ”Historian opiskelu on vähenemässä maamme koululaitoksessa. Kansakunta, joka ei tunne omaa historiaansa, on heikoilla jäillä.”

Nämä Sailaksen sanat saivat allekirjoittaneen miettimään miten seinäjokelaisten tietoon saatettaisiin parhaiten meidän oman rakkaan kaupungin myös arkkitehtuurinen historia, Aalto-keskuksen synty ja rakentuminen.

Tietenkin Pruukin ja Törnävän historia kuuluisi myös niihin kotikaupunkilaisten historialliseen tieto-osioon, mutta se olkoon oman aikansa tehtävä.

Tästä Alvar ja Aino Aallon aivan käsittämättömästä arkkitehtiluomuksesta, jopa kansainvälisestä sellaisesta, Aalto-keskuksesta tuli mieleeni.

Seinäjoen kaupunki, kun juhlii 60 vuottaan, tämän elokuvan esitys Seinäjoella pitäisi olla kaikkien, halukkaiden seinäjokelaisten katsottavissa ilmaiseksi. Juhlan kunniaksi. Historiaa.

Seppo Katila

kotiseutuneuvos, Törnävä

Kommentoi