Lukijoilta: Annetaan majavienkin elää ja ahertaa

Ähtärin eläinpuistosta karkasivat kanadanmajavat keväällä kotilammikostaan kaivamansa tunnelin kautta vapauteen. Tapaus tuli julkiseen tietoon lehdistön kautta vasta ennen joulua.

Julkitulon tapa on perin kiusallinen eläinpuiston maineelle. Näin mm. siksi, että tiedotusvälineet ovat julistaneet majavien ampumisen ainoana vaihtoehtona. Useimmat ähtäriläisetkin ovat tuohduksissaan, kun joulunpyhinäkin kytättiin vesistöjen varsilla aseiden kanssa majavia. Näin minuunkin monet yhteyttä ottaneet ovat huolestuneina kertoneet.

Monet ähtäriläiset ovat ihmetelleet majavia kohtaan eläinpuistonkin taholta esitettyä tappamisjulistusta.

Tukea majavien metsästykselle on haettu mm. siitä olettamuksesta, että 1930-luvulla maahamme tuodut Kanadan kansalliseläimet syrjäyttävät Suomessa perinteisen euroopanmajavan.

Mainituissa majavissahan vain kromosomien määrä, kallon piirteet ja hännän pituus/leveys poikkeavat hieman toisistaan. Kanadanmajava on myös hieman kookkaampi kuin ns. eurooppalainen. Mainitut majavalajit eivät virallisten tutkimusten mukaan pysty kuitenkaan lisääntymään keskenään.

Monet maallikot ja majavien metsästysintoiset yrittävät kuitenkin todistella, että mainitut kaverukset voivat lisääntyä keskenään. Mutta jos niin olisikin, eikö se olisi hienoa suomalaisessa nykyajassa. Suositaanhan Suomessa yhä aktiivisemmin tutkitun tiedon ja maalaisjärjen sekä sivistyneen järjen vastaista hölmöä toimintaa enemmän kuin aikanaan hölmöläiset konsanaan.

Miksi huolehditaan intomielisesti ja hysteerisestikin majavien suvun jatkamisen soveltuvuudesta, kun ihmisillekin sallitaan ja oikein suositaan kaikenlaisia konsteja.

Miksi ahkerilla ja uutterille, luontoamme rikastuttaville majaville ei tätä onnea suotaisi, jos ne niin haluaisivat? Se ei tuota meille kenelläkään vahinkoa. Päinvastoin, elävöittää luontoamme.

Monet ”riistanhoitajat” ja metsästäjät sanovat majavien tekevän vahinkoa, kun eläimet kaatavat puita ja niiden rakentamat padot nostavat vettä.

Omasta kokemuksesta saan kuitenkin todeta, että majavien touhujen seuraamisesta lähijoessa on paljon enemmän iloa kuin vahinkoa. Näin totean siitä huolimatta, vaikka majavat ovat vuosikymmenien aikana työllistäneet ja aiheuttaaneet meikäläiselle hyötyliikuntaa hyvin runsaasti. Ne ovat tarjonneet työllään ja touhuillaan myös hyviä valokuvauksen kohteita.

Ole mm. joutunut pienentämään patoja ja korjaamaan mestarirakentajien joen yli kaatamia jättihaapoja lukemattoman määrän.

Erikoisemmasta majavien tekemästä työstä mainittakoon aviosiippani puutarhan reunaan, joen varteen kasvattaman ja hellimän ”haapapuiston” kohtalo.

Olimme lähes 2 viikkoa Lapissa. Palattuamme kotiin, Tuulikki kiersi tiluksillaan ja tullessaan takaisin tupaan hän ihmetteli, miksi minä olen kaatanut kaikki hänen hellimänsä pienet haapapuut?

Mentiin yhdessä tarkemmin katsomaan ja huomattiin majavien olleen asialla. Samalla kolme majavaa ui iloisina häntäänsä läimäytellen rohkeasti paikalle hakemaan haapoja omaan tarpeeseensa.

Eli jäitä hattuun ja järki käteen Kanadan kansalliseläimenkin tappamisessa! Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja majavienkin?

Pentti Hautala

Töysä

Kommentoi