Lukijoilta: Annosjakelun laajempi hyödyntäminen palvelisi sekä potilaita että terveydenhuoltoa

Ikääntyneiden lääkkeiden väärinkäytössä on usein kyse vahingosta, kuten Ilkka-Pohjalaisen uutisessa 31.8. todettiin. Tämä nousi esiin myös ikääntyneiden lääkehoitoon liittyviä kokemuksia selvittäneestä kyselytutkimuksesta, jonka Oriola toteutti viime vuonna. 34 prosenttia kyselyyn vastanneista 70–89-vuotiaista senioreista kertoi joskus ottaneensa reseptilääkettä väärin. Yleisin virhe oli lääkkeiden unohtaminen, josta kertoi 30 prosenttia vastaajista.

Silti harva käyttää apua lääkkeiden annostelussa: jopa 38 prosenttia vastaajista, joilla reseptilääkkeitä oli käytössä neljä tai enemmän, ei käyttänyt annosteluun dosettia tai annospakattuja lääkkeitä.

Aina lääkkeiden käyttöön liittyvien ongelmien taustalla ei kuitenkaan ole potilaan oma toiminta.

Ikääntyneillä saattaa olla samaan aikaan käytössä useita reseptilääkkeitä, eikä potilasta hoitavalla taholla välttämättä ole niistä kaikista ajantasaista tietoa.

Moni ikääntynyt hyötyy säännöllisestä kokonaislääkityksen tarkistuksesta, jossa käydään läpi muun muassa käytössä olevien lääkkeiden tarpeellisuus ja annostus. Aina lääkitystä ei kuitenkaan seurata: esimerkiksi jo mainitun kyselyn vastaajista 11 prosentin lääkitystä ei ollut tarkistettu koskaan.

Lääkkeiden käyttöön liittyvien virheiden tehokkaampi ennaltaehkäiseminen on tärkeää paitsi potilaan, myös yhteiskunnan ja terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta. Esimerkiksi tänä keväänä Oulun yliopistossa tarkastetun Outi Laatikaisen väitöstutkimuksen mukaan jopa neljännes yli 65-vuotiaiden erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä johtuu suoraan tai epäsuoraan lääkehaitoista.

Yksi ratkaisu lääkitysturvallisuuden parantamiseen on Ilkka-Pohjalaisen uutisessakin mainittu koneellinen annosjakelu. Annosjakelussa potilas saa apteekista säännöllisesti käyttämänsä tabletit ja kapselit pakattuina kerta-annospusseihin kahdeksi viikoksi kerrallaan. Jokaiseen pussiin on selkeästi merkitty muun muassa lääkkeiden ottopäivämäärä ja -ajankohta.

Annosjakelun hyödyntäminen on kuitenkin Suomessa vielä vaatimatonta. Koneellisen annosjakelun piirissä on noin 55 000 potilasta, kun esimerkiksi Ruotsissa lukema on nelinkertainen, noin 225 000 potilasta.

Annosjakelun laajempi hyödyntäminen parantaisi lääkitysturvallisuutta, vapauttaisi kotihoidossa ja hoivakodeissa hoitajien aikaa lääkkeiden jakamisesta inhimillisiin kohtaamisiin sekä lievittäisi omaisten huolta ikääntyneiden lääkehoidosta.

Annosjakelun mahdollisuudesta kannattaa keskustella oman lääkärin tai apteekin kanssa. Sen käyttöönotto on myös luonteva ajankohta kokonaislääkityksen tarkistukselle.

Eero Lamminen

Palvelut-liiketoimintayksikön johtaja

Oriola

Kommentoi