Lukijoilta: Arvometsäkohteiden luonnonarvot on turvattava

Kysyin Vaasan Ristinummen Ämmänmäen luo-alueen tuulenkaatopuiden korjuusta vastuussa olevilta, millä tavalla kaavamääräys ja tiedossa olleet luonnonarvot on otettu huomioon hanketta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Viheraluepäällikkö Timo Jousmäki ei vastineessaan 15.1. lainkaan vastannut kysymyksiini, vaan väisteli itse asiaa toteamalla, että viheralueyksiköllä on täysin selvänä tiedossa alueen kaavamerkintä ja alueen luontoarvot. Tätähän en kysynyt. En myöskään epäile korjuun hoitaneiden metsäammattimiesten asiantuntemusta tuulenkaatopuiden katkaisemisessa ja teknisessä korjuussa.

Sen sijaan kysyin, millä tavalla korjuumiehiä on ohjeistettu turvaamaan tiedossa olevat harvinaisten ja uhanalaisten kääväkkäiden kasvupaikat ja välttämään niiden esiintymiselle tärkeiden vanhan metsän piirteiden (kuollut ja kuoleva pystypuusto ja eri-ikäinen maapuusto, erityisesti järeät kuuset) hävittämistä? Niiden sijaintikoordinaatithan on saatettu Jousmäenkin tietoon mainitsemani kääpäselvityksen yhteydessä.

En myöskään kritisoinut myrskytuhojen korjuutoimia kaupungin metsissä yleensä, vaan toimia nimenomaan pienellä kaavallisesti suojellulla alueella, jollaiseksi luo-alueetkin on luettava.

Ajantasaisen liito-oravaselvityksen tekemisestä kysyin, koska Ämmänmäen alueelta ei tietääkseni ole aiemmin tehty koko alueen kattavaa selvitystä, vaikka metsä on hajahavaintojen perusteella lajin asuinaluetta. Tähänkään en saanut vastausta.

Jousmäki viittaa mielipidekirjoituksessaan hyönteis- ja sienituholain pykäliin, joiden hän toteaa kieltävän ja rajoittavan kaatuneiden puiden jättämistä kehittymään lahopuiksi. Tämä laki on kuitenkin kumottu jo 1.1.2014 voimaantulleella lailla metsätuhojen torjunnasta. Voimassa olevaa lakia sovelletaan vain metsälain soveltamisalueella. Metsälakia ei puolestaan sovelleta kaavassa suojelualueeksi osoitetulla alueella.

Kyseinen laki ei myöskään estä eikä kiellä jättämästä normaaleissa talousmetsissäkään runsaasti tuulenkaatopuita lahopuustoksi. Vahingoittuneista kuusipuista velvoitetaan poistamaan vain 10 kiintokuutiometriä/ha ylittävä osa.

Lehtipuista korjuutoimiin velvoittavat säännökset eivät taas puhu lainkaan. Miksi pinoissa siis on runsaasti myös luo-alueelta kerättyjä koivuja ja haapoja, osa järeitäkin?

Vaasan kaupungille on hiljakkoin laadittu toimintamalli direktiivilajien (liito-orava, viitasammakko, lepakot) huomioon ottamisesta maankäytön suunnittelussa. Toimintamalli laadittiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen ja paikallisten luontojärjestöjen kanssa. Vastaavanlaista toimintamallia tarvittaisiin kiireesti myös Vaasan arvometsäkohteiden muidenkin luonnonarvojen turvaamiseksi.

Tällainen toimintakulttuuri on erityisen tarpeellinen ja ajankohtainen valmisteilla olevan kaupungin metsäsuunnitelman 2020-2030 käsittelyssä. Useat luonto- ja kansalaisjärjestöt ovat tähän liittyen tehneet asiallisen aloitteen vuorovaikutuksen järjestämisestä ja luonto- ja virkistysarvojen huomioimisesta metsäsuunnitelman laadinnassa. Tavoitteena tulisikin olla ainakin vielä jäljellä olevien luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden arvometsäkohteiden säilyttäminen luonnonmukaisesti kehittyvinä keitaina hoidettujen alueiden lomassa. Tähän antaa hyvän pohjan luontojärjestöjen esitys arvometsäkohteista.

Matti Kyröläinen

Vaasa

Kommentoi