Lukijoilta: Asiaa rakennusten korjaus- ja saneeraustyöstä

Suomessa on yli miljoona asuntoa kerrostaloissa. Suuri osa 60–70-luvuilla rakennetuista kerrostaloista on tullut korjaus- ja saneerauskuntoon. Kunnissa on myös useita julkisia rakennuksia, jotka vaativat korjaus- ja saneeraustoimia.

Valtakunnallisessa Home- ja kosteustalkoot -toimenpideohjelmassa on todettu, että jos rakennuksen kantavat rakenteet ovat kunnossa ja kosteuden lähde todettu, rakennus on yleensä korjauskelpoinen. ”Jokainen uusi rakennus aiheuttaa ns. hiilipiikin, joka vastaa 40 vuoden käytön energiakulutusta”, toteaa professori Seppo Jussila.

Pahinta ilmastonkin kannalta on, kun puramme pääosin hyväkuntoisia 40–60 vuotta vanhoja rakennuksia. Kaupunkirakenteenkin kannalta on tärkeää säilyttää ns. kerroksellisuus eli tulisi säilyttää eri aikakausien rakennuksia.

Seinäjoellakin on useita julkisia rakennuksia tyhjillään purkutuomion saaneina. Yksi näistä on arkkitehti Touko Saaren suunnittelema entinen kauppaoppilaitos, joka on hänen päätyönsä eri puolille Suomea suunnittelemiensa noin 70 koulun ja koulukeskuksen joukossa. Uskoisin, että kasvavassa maakuntakeskuksessa tuollekin rakennukselle löytyisi sopivaa käyttöä.

Vanhojen rakennusten kunnostamisesta ja uusiokäytöstä on Seinäjoella hyviä näyttöjä. Vanha Rautatieläisten talo oli aikoinaan purku-uhan alla.

Kristiinankaupungista tullut yrittäjä Petri Pihlajaniemi kunnosti rakennuksesta hotelli-ravintola Alman, jota on myöhemmin laajennettu vanhaa rakennustapaa noudattaen.

Petri Pihlajaniemi kunnosti myös tyhjillään olleen Kalevan Navetan, jossa on nyt monenlaista kulttuuritoimintaa.

Toivottavasti hänen käynnistämänsä kylpylähanke vanhaan veturitalliin toteutuisi lähivuosina.

Törnävän sairaala-alueen uusi omistaja, rakennusmestari Keijo Karhun perheen omistama Jossulla Oy on aloittanut alueen uusiokäytön korjaten ja saneeraten rakennuksia vanhaa rakennusperinnettä noudattaen.

Keijo Karhu pelasti lisäksi entisen Kauppalantalon pystyttäen sen sairaala-alueen laidalle, ja rakennus toimii nyt kouluna.

Seinäjoen kaupunkikin on saneerannut useita koulukiinteistöjä menneiden vuosien aikana. Kaupunki on korjannut ja saneerannut joko kokonaan tai osittain myös Aalto-keskuksessa olevat kaupunginkirjaston, kaupungintalon, entisen valtion virastotalon ja kaupunginteatterin. Vanhassa keskussairaalassa kaupunki on tehnyt useita eri tilojen korjaus- ja saneeraustöitä, viimeisenä kansalaisopiston tilat.

Petri Pihlajaniemi ja Keijo Karhu sekä Seinäjoen kaupunkikin ovat tehneet merkittäviä kulttuuritekoja vanhojen rakennusten korjaus- ja saneeraustöissä perinteistä rakennustapaa kunnioittaen. Olkoon tulevaisuudessakin lähtökohtana vanhojen rakennusten korjaus ja saneeraus, ei purkaminen.

Raimo Joronen

rakennusneuvos

Seinäjoki

Kommentoi