Lukijoilta: Avohakkuut Vaasan metsänhoidossa

Vaasan kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 26.10. valtuustoaloitetta avohakkuista luopumiseksi kaupungin metsissä, minkä myös Ilkka-Pohjalainen nosti esille (26.10.). Valtuuston keskustelussa esiintyi väite, joka vaatii kommentointia.

Valtuutettu Marko Heinonen (kok.) totesi puheenvuorossaan, että ”avohakkuita ei juuri käytetä” kaupungin metsissä. Aikaisemmin kuntatekniikan johtaja Jukka Talvi on sanonut Ilkka-Pohjalaisen jutussa (27.8.), että ”[a]vohakkuita käytetään [...] vain erikoistapauksissa. Esimerkiksi, jos tulee laaja-alaisia puusairauksia tai myrskytuhoja.”

Kaupunki on kuitenkin viime vuosinakin tehnyt avohakkuita metsissään, eivätkä ne ole aina olleet mitään erikoistapauksia.

Esimerkiksi Pilvilammen retkeilyalueelta löytyy noin kymmenen hehtaaria viime kymmenvuotiskauden avohakkuita. Metsänkäyttöilmoitusten mukaan noin saman verran metsäkeskukselle ilmoitettuja avohakkuita on onneksi jätetty toteuttamatta.

Avohakkuita on tehty myös esimerkiksi Öjbergintien varrella sekä Laajametsän ja Bölen alueilla.

Kaikki muistamme varmaan Lammassaaren, jonne kaupunki suunniteli pari vuotta sitten laajan avohakkuun kesämökkien väliselle virkistysalueelle.

Totta on, että tehtyjen avohakkuiden pinta-ala ei ole ollut kovin suuri. Osa avohakkuista on myös tehty rakentamiseen asemakaavoitetuilla sekä maanläjitykseen tai moottoriurheiluun varatuilla alueilla.

Ihmettelen kuitenkin, miksei kaupunki voi tyytyä puunmyyntituloihin näiltä muutenkin tuhoon tuomituilta alueilta. Miksi kaupunki tekee virkistyskäytölle ja luontoarvoille haitallisia avohakkuita myös suosituilla virkistys- ja retkeilyalueilla?

Vaasan metsäsuunnitelmassa 2010–2019 avohakkuita olisi ollut tarjolla paljon enemmän. Jos sitä olisi toteutettu laajemmin, avohakkuin olisi käsitelty mm. koko Ämmämäen metsä Ristinummella (20 ha), koko Kylälammen itäpuolen metsä Västervikissä (15 ha), suuri osa Solasaaren metsistä Gerbyssä (10 ha) sekä valtaosa Öjenin eteläosan metsistä Sundomissa (30 ha), josta osa päätyi vuonna 2017 suojeluun.

Nämä ovat vain esimerkkejä metsäsuunnitelman toimenpiteistä, joita ei ole ollut mahdollistaa toteuttaa massiivisten maisema- ja virkistyshaittojen takia.

Kun kaupunki väittää, ettei se käytä avohakkuita, se ei selvästikään puhu metsäsuunnitelmasta.

Kaupungin virkamiehet soveltavat metsäsuunnitelmaa oman harkintansa mukaan, mikä on tarkoittanut osasta ylilyönneistä luopumista. Hyvä näin.

Toisaalta suunnitelman ohjaavuus on ollut erittäin huono, ja kaupunki on tuhlannut verorahoja tilatessaan ylimitoitetun suunnitelman. Kaupunkilaisten ja päättäjien kannalta on parempi, jos tuleva suunnitelma on aidosti toteuttamiskelpoinen.

Uusi metsäsuunnitelma tulee nähtäville lähiaikoina. Se on tilattu samalta tekijältä eli metsänhoitoyhdistykseltä kuin edellinen onneton suunnitelma.

Toivottavasti virkamiehet ovat tällä kertaa osanneet ohjeistaa suunnitelman vastaamaan paremmin 2020-luvun vaasalaisten tarpeisiin.

Birthe Weijola

varapuheenjohtaja

Vaasan ympäristöseura ry.

Kommentoi