Lukijoilta: Brysselin ilmastopaketti on tärkeä kokonaisuus

Euroopan komissio julkaisi heinäkuun helteillä laajan ilmastopaketin, jonka avulla on tarkoitus saavuttaa Euroopan unionin tärkeät ilmastotavoitteet.

EU:n kasvihuonekaasupäästöjen pitäisi olla 55 prosenttia pienemmät vuonna 2030 kuin vuonna 1990 ja EU:n pitäisi saavuttaa ilmastoneutraalisuus vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastopaketilla on hyvät ja kannatettavat tavoitteet. Olemme kaikki taas tänä kesänä kokeneet, miten ilmasto on muuttumassa. Ilmastonmuutos on globaali ongelma ja siihen tarvitaan yhteisiä ratkaisuja.

Ilmastopaketti tulee vaikuttamaan laajasti niin liikenteeseen, asumiseen, maaseudun elinkeinojen harjoittamiseen, kuin esimerkiksi suomalaisen teollisuuden toimintaympäristöön. Siksi on erityisen tärkeää, että paketti käydään nyt huolellisesti läpi ja osallistutaan aktiivisesti tulevaan päätöksentekoprosessiin.

Nythän on kyse vasta komission esityksistä, ja ne lähtevät kesän jälkeen jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin käsittelyyn. EU:n prosessit ovat hitaita ja nämäkin esitykset tulevat pyörimään päätöksentekomyllyssä pari vuotta.

Ilmastopaketin lisäksi komissio julkaisi myös esityksensä uudistetuksi EU:n metsästrategiaksi. Unionillahan ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, vaan jäsenmaat vastaavat omalla lainsäädännöllään metsäpolitiikasta.

Koska niin moni EU:n lainsäädäntöalue kuitenkin vaikuttaa metsien hoitoon ja käyttöön, on yhteinen strategia perusteltu.

Ensimmäisten analyysien jälkeen näyttää siltä, että hankalampiakin esityksiä olisi komissiosta voinut tulla. Suomi onnistui laajalla yhteistyöllä yli hallitus-oppositiorajan vaikuttamaan komission esityksiin jo ennakkoon niin, että pahimmat asiat saatiin torjuttua.

Tätä tärkeää ennakkovaikuttamista tekivät osa hallituksen ministereistä ja osa Suomen mepeistä sekä elinkeinoelämän järjestöt.

Esityksissä on kuitenkin vielä myös paljon asioita, joita pitää analysoida tarkasti ja arvioida, mitä ne lopulta tarkoittaisivat Suomelle. Yksi tällainen esimerkki on meriliikenteen päästöjen vähentäminen.

Suomi on hyvin riippuvainen meriliikenteestä ja sen aiheuttamat kustannukset vaikuttavat suoraan vientialojemme suhteelliseen kilpailukykyyn. Päästövähennysten lisäksi pitää varmistaa myös se, etteivät suomalaiset vientialat joudu kärsimään kohtuuttomista kilpailuhaitoista.

Toinen esimerkki ovat metsäasiat. Metsiin kohdistuvasta EU-sääntelystä on tänä kesänä puhuttu paljon. Tuntuu, että Brysselissä ei ole täysin ymmärretty kestävän metsätalouden ja puusta tehtyjen tuotteiden ilmastopotentiaalia.

Metsät sitovat ilman hiilidioksidia kasvaessaan ja oikea-aikainen metsien hoito kasvattaa tätä hiilensidontaa. Kun uusiutuvasta luonnonvarasta tehdään tuotteita, kuten paperia, kartonkia tai lankkuja, voidaan niillä korvata fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita.

Sillä tärkeintähän ilmastonmuutoksen torjunnassa on nimenomaan fossiilisten päästöjen vähentäminen. Se pitää olla kirkkaana mielessä, kun suomalaiset ministerit lähtevät neuvottelemaan Brysseliin.

Muistutan vielä, että Suomen on jatkossakin saatava päättää itsenäisesti omista metsäasioistaan.

Kokoomuksen kansan- edustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

Kommentoi