Lukijoilta: Covid-19-pandemia, Ruotsi ja Suomi

Ruotsin mallia covid-19-pandemian hoidossa on arvioitu melko paljon ja joskus arvostettukin. Ilkka-Pohjalaisessa Joonas Kuikka kehui Ruotsia kolumnissaan 11.5. ja totesi, että siellä covid-19-kuolleisuus ei olisi läheskään niin suuri kuin pandemian pahimmin runtelemissa Euroopan maissa. Valitettavasti se ei pidä paikkaansa.

Ruotsin tämänhetkinen covid-19-kuolleisuus on 319 miljoonaa asukasta kohti (Worldometer 11.5.20). Se on samaa kertaluokkaa kuin Italiassa, Espanjassa, Britanniassa, Ranskassa ja Hollanissa (317–569/milj.) ja oleellisesti suurempi kuin lähinaapureissa Saksassa, Tanskassa, Suomessa ja Norjassa (40–91/milj, Suomi 48).

Ruotsissa uusien tartuntojen määrä ja kuolleisuus eivät toistaiseksi ole kääntyneet niin selvään ja nopeaan laskuun kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. EU:n tilastojen mukaan (Eurostat) kokonaiskuolleisuus on kasvanut Ruotsissa jyrkästi. Viikolla 15 se oli yli 40 % suurempi kuin vuosina 2015–19.

Suomessa uusien covid-19-tapausten määrä ja sairaalahoidon tarve ovat vähenemässä mutta hitaammin kuin monissa muissa maissa.

Vaikka tautikuolleisuus on meillä pieni, siinä ei vielä ole tapahtunut selvää taittumista.

Pandemian talousvaikutukset ja yhteiskunnalliset kokonaisvaikutukset tiedetään vasta tulevaisuudessa. Hyvin mahdollisesti Ruotsi ei menesty muita maita paremmin, koska se on ollut Suomen tapaan avoin yhteiskunta ja sen talous vahvasti viennistä riippuvainen.

Suomalaisista suurin osa kannattaa valtionjohdon valitsemaa linjaa mennä terveys edellä ja torjua tauti mahdollisimman tehokkaasti.

Etelä-Pohjanmaalla covid-19-tapauksia on ollut varsin vähän, tartuntaketjut on pystytty katkaisemaan ja tautikuolemilta on vältytty toistaiseksi.

Meillä Suomessa ja muualla Länsi-Euroopassa olot ovat vapautumassa, jos hyvä tilanne jatkuu – kuten toivoa sopii. Se edellyttää että ihmiset jaksavat toimia siten kuin viimeisten kahden kuukauden aikana on opittu, kunnes kulkutauti kaikkoaa. Se tapahtuu todennäköisesti vasta toimivan rokotteen avulla.

Kannattaa varautua siihen, että suu-nenäsuojusta eli maskia suositellaan käytettäväksi julkisissa sisätiloissa ja kulkuvälineissä, kunhan sen tarjonta paranee.

Pidetään siis yhä fyysistä etäisyyttä, pärskitään nenäliinaan tai hihaan ja jäädään kotiin jos sairastutaan. Koronatestiin pääsee nyt matalalla kynnyksellä.

Karri Helin

sisätautilääkäri

Seinäjoki

Kommentoi