Lukijoilta: Demokraattinen oikeus; saako, vai jopa pitääkö käyttää?

Ilkka-Pohjalainen on käyttänyt runsaasti palstamillimetrejä lehtiartikkeleihin, joissa käsitellään Keski-Nurmossa sijaitsevan rakennuslupahankkeen etenemistä. Artikkelien perusteella saa helposti käsityksen, että alueen asukkaat tekevät väärin ja vastoin lakia puolustaessaan demokratian suomin oikeuksin omia näkemyksiään.

Toukokuun lopussa 2020 saimme ensimmäisen yhteydenoton tähän rakennuslupa-asiaan liittyen.

Kesäkuun alussa 2020 soitin Seinäjoen rakennustoimistoon ja saimme tiedon, jonka mukaan rakennuslupapäätös on periaatteellisella tasolla tehty ja ettei päätöksestä voi suoranaisesti valittaa, koska asia on käsitelty ns. viranhaltijapäätöksenä.

Rakennusvalvontaviranomainen myös pahoitteli, ettei suunnitelmasta ollut aikaisemmin tiedotettu naapureita, vaikka suunnitelmia oli tehty jo useamman kuukauden ajan. Tässä vaiheessa oli toki naapurien kuuleminenkin tekemättä, vaikka sekin liittyy olennaisesti rakennusluvan myöntämiseen.

Rakennuslupapäätöksestä ei sitten todellakaan voinut valittaa, mutta saimme tehdä rakennuslupapäätöksestä oikaisupyynnön Seinäjoen lupa-asiainlautakunnalle. Oikaisupyyntömme hylättiin lautakunnassa äänestyksen jälkeen äänin 5–8. Mutta koska myös lupa-asian lautakunnassa oli kahta eri näkökantaa, koimme velvollisuudeksemme viedä myönnetyn rakennuslupapäätöksen lainvoimaisuuden arviointia eteenpäin. Nyt rakennuslupa-asia on Vaasan hallinto-oikeuden päätettävänä kuten Il-Po:n artikkelista 14.11. ilmenee.

Hieman ihmetyttää lehtiartikkelin antama mielikuva kiireestä, vaikka rakennuslupa-asiaan linkittyvillä osakeyhtiöillä (Humana, kiinteistöosakeyhtiö ja mahdollinen vuokralainen) on samat omistajat. Miten on mahdollista, että rakennuslupaprojektin viivästyminen tuli heille nyt ikään kuin yllätyksenä, koska jo tapaamisessamme 3.6.2020 annoimme heille tiedon, että ”me lähialueen asukkaat olemme pakotettuja varmistamaan myönnetyn rakennuslupapäätöksen lainvoimaisuuden ja oikeellisuuden käytettävissämme olevin keinoin”.

Kaupunkisuunniteluun liittyy olennaisesti alueiden rakentamisen ja maankäytön ohjaus kaavoituksen avulla. Viranhaltijat valmistelevat suunnitelmat, jotka sitten hyväksytetään hallinnossa. Kaavamääräykset ovat siis käsitykseni mukaan jokseenkin sitovia ja tasapuolisia kaikille. Keski-Nurmon kiinteistön rakennuslupa-asiassa on kyse juuri tästä, asukkaat kun kokevat tulleensa kohdelluksi epätasa-arvoisesti, kun kaupungin viranhaltija myönsi kiinteistöosakeyhtiölle rakennusluvan.

Osayleiskaavassa, johon ko. kiinteistö kuuluu, on selkeä kuvaus alueen käyttötarkoituksesta: ”Alue on tarkoitettu kyläasutuksen, maatilojen talouskeskusten, maatilamatkailun ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen ja kylän palveluiden sekä muun pienimuotoisen yritys- ja elinkeinotoiminnan rakentamista varten.”

Jos tällainen suuri muutos tehdään alueella sijaitsevaan kiinteistöön, vaatisi se nähdäksemme muutosta myös alueen osayleiskaavaan.

Tämä rakennuslupaprojekti kuuluu ennakkotapauksiin eli aikaisemmin ei vastaavaa tapausta ole ollut käsiteltävänä. Vaasan hallinto-oikeuden tarkasteltavana ovat siis kiinteistön käyttötarkoituksen muutos, rakennuksen muutostöiden luonne, miten määritetään pienimuotoinen yritystoiminta, miten kiinteistölle myönnetty rakennuslupa liittyy kylän palveluihin. Jos tämän rakennusluvan olisi annettu edetä ilman huomautuksia, olisi todennäköistä, että tätä rakennustoimiston soveltamaa, hyvinkin yksioikoista menettelytapaa rakennuslupia myönnettäessä, käytettäisiin ennakkotapauksena tulevaisuudessa Seinäjoen ja mahdollisesti koko Suomen alueella.

Keski-Nurmon alue on Seinäjoen kaupungin omissa kaavoitusperusteluissa luvattu jättää maatalouskäyttöön, kuten alueen käyttötarkoituskuvauksestakin ilmenee. Keski-Nurmon asukkaat ovat luottaneet näihin annettuihin lupauksiin.

On hyvä muistaa, että demokratian myötä saadut oikeudet tuovat toisaalta mukanaan myös velvollisuudet ja vastuun. Jos havaitset epäkohtia, on niihin syytä puuttua välittömästi ja tehdä voitavansa, some-kanavien kautta virallisten asioiden hoito ei oikein tahdo edetä.

Vesa Latvala

yksi keskinurmolainen

Seinäjoki

Kommentoi