Lukijoilta: Elvytetään – elvytetään

Suomi on tehnyt pitkään alijäämäisiä budjetteja, velka on kasvanut. Talouden elvytys velalla on itse asiassa ollut pysyvä käytäntö. Elvytysvaikutuksen lisäksi myös pysyväluonteiset menot ovat kasvaneet tuloja suuremmiksi. Velkaantumiskehitys onkin jatkunut pitkään. Kasvaneitten menojen ja pienenevien tulojen vuoksi joudutaan valtion vuoden 2020 budjetti heittämään romukoppaan.

Kesäkuun alussa eduskunta päätti neljännestä, 5,5 miljardin euron lisäbudjetista, jolla pyritään elvyttämään maan taloutta. Koronan vaikutuksesta valtion velka on kasvanut noin 19 miljardilla eurolla. Todennäköisesti tulemme näkemään vielä uusia lisäbudjetteja ja valtion velka kasvaa tästäkin määrästä.

Kaikkien mielestä työllisyysaste on saatava nousuun ja valtion talous tasapainoon. Jopa työmarkkinoiden joustamattomuus ja sosiaaliturvan sekä työttömyystukien rakenteelliset ongelmat myönnetään.

Keinoista ja aikatauluista ollaan sitten täysin eri mieltä. Opposition mielestä hallitukselta puuttuvat työllisyyttä parantavat toimet, tai ne ovat olleet vaikutukseltaan työllisyyttä heikentäviä. Hallitus sanoo, että nyt hoidetaan koronan välittömiä vaikutuksia, kun taas taloutta tasapainottavien ja töllisyyttä parantavien toimien aika tulee myöhemmin.

Autoradiosta kuulin ay-liikkeen pomon luonnehdinnan aiheesta. Valitettavasti henkilön nimi tuossa meni ohi. Hän perusteli, että työehtoihin ei nyt ole syytä puuttua. Senkin aika tulee hänen mielestään myöhemmin. Hän vertasi Suomea laivaan. Sanoi, että purjehdimme sakeassa sumussa, ainoastaan aivan lähellä olevat karikot tunnetaan.

Itsekin olen veneellä ajanut merellä. En minä ainakaan sumussa ja karikossa uskaltaisi ottaa veneeseeni lisää lastia ja lisätä kaasua. Ay-liikkeen mielestä laskusuhdanne ei ole oikea aika. Olen melko varma, että noususuhdanteessa ei ainakaan olisi tähän mitään valmiuksia.

Yritysten kilpailukyvyn parantamien on halvinta ja myös tehokkainta elvytystä. Parantunut kustannuskilpailukyky lisää vientiä ja vähentää tuontia. Kun yritysten kustannuksia ja sääntelyä voidaan keventää, synnyttää se heti uusia työpaikkoja. Työttömyyden hoidon kustannukset vähenevät ja työ synnyttää samalla verotuloja.

En voi mitenkään ymmärtää miksi tätä tehokkainta ja halvinta elvytystä ei voitaisi käyttää heti. Se sijaan halutaan odottaa, että keinotekoinen ”rahaelvytys” saisi talouden ja työllisyyden kasvuun. ”Rahaelvytys” on tehotonta ilman yritysten kilpailukykyä parantavia toimia. Elvytysraha menee kuin ”Kankkulan kaivoon”, velka vaan jää.

En näe tässä viivytysmenettelyssä mitään muuta perustetta, kun edunvalvontapoliittiset ja ideologiset esteet. Ay-liikkeen tontti on kaikille poliitikoille ”pyhää aluetta” johon ei uskalleta kajota.

Mistä saisimme poliitikot, jotka uskaltaisivat ajaa Suomen etua.

Juhani Viitala

Kauhava

Kommentoi