Lukijoilta: Ensihoitoalan hätähuuto kuultava

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ry, Suomen Ensihoitoalan Liitto SEHL ry, Suomen Pelastusalan Ammattilaiset SPAL ry ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL ry julkaisivat marraskuun alussa laajan Ensihoitoalan väkivalta -kyselyn. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet (Tehy/SEHL 97 %, SPAL 89 %) olivat kokeneet kerran tai useammin ensihoitotyössä väkivaltaa tai sen uhkaa.

Sanallinen uhkailu ja uhkaava käytös on lähes jokapäiväistä. Väkivaltatilanteet ovat yhä yleisempiä ja ne ovat myös raaistuneet. Tästä kertoo se, että lähes 40 % vastaajista on saanut tappouhkauksia tai uhkailussa on mukana teräase (30 %) tai ampuma-ase (9 %). Väkivallan kokemukset olivat entisestään lisääntyneet kahden vuoden takaisesta kyselystä, jonka vuoksi tähän todella huolestuttavaan suuntaukseen tulee löytää nopeasti ratkaisuja.

Lähes kaikki (89 %) kyselyyn vastanneista pitivät tärkeänä sitä, että rangaistukset olisivat kovemmat ensihoito- tai ensivastetehtävässä toimivaa uhanneelle.

Ensihoitohenkilöstöön kohdistuvaa lisääntyvää väkivaltaa ei voida missään nimessä hyväksyä ja tästä syystä rikoslain muuttaminen on ehdottomasti yksi keino turvata auttamisen ammattilaisten työtä ja turvallisuutta. Rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä paitsi ensihoitotyön yleisen kunnioituksen ja arvostuksen osalta, myös yleisen turvallisuuden kannalta.

Lisääntyvät uhkatilanteet ovat yhteiskunnallinen ongelma, josta hoitotyötä tekevien lisäksi voi kärsiä myös autettava, mikäli annettu hoito viivästyy uhkatilanteen vuoksi.

On samalla kuitenkin hyvä huomioida, että yleistyvä väkivallan uhka koskettaa jatkuvasti valitettavasti myös muita ammattiryhmiä, jotka joutuvat kokemaan työssään uhka- ja väkivaltatilanteita.

Rikoslain muuttaminen ei kuitenkaan yksin ratkaise koko ongelmaa. Teon kriminalisoinnilla ja rangaistuksen saamisen todennäköisyydellä voidaan nostaa kynnystä ryhtyä väkivaltaiseksi ensihoitajia kohtaan, mutta kaikkiin henkilöihin rikoksen kynnyksen ylittämisellä ei valitettavasti ole vaikutusta.

On myös huomioitava, että ensihoidon ammattilaisten tehtävänkuvaan ja koulutukseen ei, ainakaan pääsääntöisesti, kuulu väkivaltaisen ihmisen taltuttaminen, vaan tähän tarvitaan edelleen järjestyksenvalvonnan ammattilaisten osaamista ja tukea.

Väkivaltaisen vastustamisen kriminalisointia suurempana huolenaiheena ensihoitajien keskuudessa nähdäänkin poliisilta saatavan virka-avun saamisen selkeä vaikeutuminen. Yhtenä ongelman aiheuttajana on koettu hätäkeskuslaitoksen ERICA-hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto (2019).

Järjestelmä on saadun palautteen perusteella lisännyt kenttäjohtajien työmäärää ja myös riskinarviossa on puutteita.

Järjestelmän riskinarvioissa päivystäjä joutuu käymään läpi pitkiä kysymyslistoja uhkatilanteen ollessa päällä ja tämän koetaan hidastavan työtä. Toisaalla taas lisätiedot hälytyksissä, kuten tieto potilaan aggressiivisuudesta, ovat olleet vajavaisia.

On koettu, että systeemin hoitaminen on ollut tärkeämpää kuin tarpeen mukaisen avun saaminen ensihoitajien kohtaamissa väkivaltatilanteissa.

Haasteet ovat olleet osittain erilaisia eri puolilla maata. Yhteistä kuitenkin on, että ongelmilla on ollut vaikutusta sekä päivystäjien työssä jaksamiseen, että etenkin kentällä toimivien ensihoitajien kokemaan turvallisuuteen.

Ensihoito- ja pelastusalan järjestöt esittävät kannanotossaan kolmea välittömästi käynnistettävää toimenpidekokonaisuutta alan työturvallisuuden parantamiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäministeriön tulee käynnistää välittömästi ensihoidon ja ensivastetoiminnan työturvallisuuden parantamiseen tähtäävä kansallinen hanke, jonka tavoitteena on vähentää uhka- ja väkivaltatilanteiden syntymistä ja edistää alan turvallisuuskulttuuria.

Työturvallisuuden hälyttävään heikkenemiseen täytyy vastata lainsäädännöllisin keinoin ja ensihoitotyötä tekeviä kohtaan kohdistuvasta väkivallasta tulee langettaa tuomiot, kuten virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Ensihoitoalalla työssä kohdattu väkivalta pitää tunnistaa ja tunnustaa ilmiönä ja sen vähentämiseksi pitää löytyä keinoja yhteiskunnassa laajemmin.

Ensihoitoalan ammattilaisten huoli on otettava vakavasti. Ensihoito- sekä ensivastetyössä työskentelevien työturvallisuutta ja oikeusturvaa on viipymättä parannettava. On vain ajan kysymys, että jollekin ensihoitoalan ammattilaiselle sattuu työtehtävällä jotain vakavaa, mikäli ongelmaan ei pikaisesti löydetä ratkaisuja.

On hyvä huomioida, että ensihoitoalan työturvallisuudella on viime kädessä suora vaikutus myös kansalaisten avunsaantiin, terveyteen ja turvallisuuteen.

Kim Berg (sd.)

kansanedustaja

Vaasa

Kommentoi