Lukijoilta: Entistä suurempi osa opiskelee korkeakouluissa

Ikäluokkien pienentyessä entistä suurempi osa suomalaisista koulutetaan korkeakouluissa. Tuoreessa koulutuspoliittisessa selonteossa tavoitteeksi on määritelty, että vuonna 2030 peräti 50 prosenttia ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Korkeakoulutus luonnollisesti toteutuu sekä suomenkielisissä että englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa, joihin myös hakeutuu kansainvälisestä urasta kiinnostuneita suomalaisia opiskelijoita.

Ilkka Hyvönen nosti esiin mielipidekirjoituksessaan 6.5.2021 huolen suomalaisten hakijoiden opiskelupaikkojen saannista tilanteessa, jossa korkeakouluihin rekrytoidaan myös kansainvälisiä lukuvuosimaksullisia tutkinto-opiskelijoita.

Seamkista valmistuneet suomalaiset ja kansainväliset opiskelijat saavat erinomaiset valmiudet toimia työelämässä, eikä suomalaisuudella tai kansainvälisellä taustalla ole mitään merkitystä siihen, miten kovia osaajia tutkinto-ohjelmista kouliintuu.

Ammattikorkeakouluopetuksen taso on viime aikoina puhuttanut kansallisesti. Tämä pitää Seinäjoen ammattikorkeakoulunkin osalta paikkansa. Tosin Seamkin osalta puhe on ollut hyvin duurivoittoista. Kuten olemme lukeneet, kansallisessa AVOP-kyselyssä Seinäjoen ammattikorkeakoulu arvosteltiin Suomen parhaaksi ammattikorkeakouluksi. Arvioijina kyselyssä olivat kaikki valtakunnan ammattikorkeakouluista valmistuneet opiskelijat.

Seamk panostaa suomalaisten opiskelijoiden harjoittelupaikan ja työllistymisen edistämiseen. Uraseuranta 2020 -kyselyssä Seamk pärjäsi ammattikorkeakoulututkintojensa osalta hyvin sijoittuen valtakunnallisen kärjen tuntumaan. Luonnollisesi tässä merkityksellistä on myös Seamkin laaja ja monipuolinen yritysyhteistyö. Yksittäisen kysymyksen osalta Seamk sijoittui uraseurannassa kaikista ammattikorkeakouluista ensimmäiseksi kysyttäessä viisi vuotta aikaisemmin valmistuneilta heidän halukkuuttaan suositella ammattikorkeakouluaan muille hakijoille.

Mielipidekirjoituksessa siteeratun Vesterbackan esiin nostamat tavoitteet opiskelijamäärien osalta ovat kunnianhimoisia. Seamkin nykyisessä strategiassa tavoite vuodelle 2030 on viisisataa lukuvuosimaksunsa maksavaa kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa. Tämä on noin kymmenen prosenttia kaikista tutkinto-opiskelijoistamme. Tavoitettamme voidaan pitää hillittynä suhteutettaessa sitä väestön ikääntymiseen ja pienenevien ikäluokkien myötä yritysten tulevaisuuden työvoimatarpeeseen.

Koulutuspoliittisessa selonteossa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden osalta kansalliseksi tavoitteeksi asetetaan 15 prosentin tavoite ja se, että kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista 75 prosenttia jää töihin Suomeen. Tähän työllistymistavoitteeseen mekin luonnollisesti haluamme päästä. Samanaikaisesti yhä suurempi osa pienenevistä suomalaisista ikäluokista tulee saamaan haluamansa korkeakoulupaikan.

Osaan tutkinto-ohjelmista on helpompi päästä kuin toisiin. Tämä ilmiö ei ole uusi ja sitä esiintyy kaikissa korkeakouluissa. Suurin osa opiskelijoistamme saa tutkinto-opiskelupaikan Seamkista kevään yhteishaun kautta. Suomenkielisessä yhteishaussa Seamkin 839 aloituspaikkaa tavoitteli 1621 ensisijaista hakijaa. Luonnollisesti ne opiskelijat, jotka eivät pääse ensisijaiseen hakukohteeseensa, kilpailevat paikoista muihin korkeakouluihin ja tutkinto-ohjelmiin.

Jaakko Hallila

rehtori-toimitusjohtaja

Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Kommentoi