Lukijoilta: Eteläpohjalaiset tekevät ”hulluna” vapaaehtoistyötä

Suomalaisista ehkä Etelä-Pohjanmaalla on ahkerimpia vapaaehtoistoimijoita. Tämä suuri joukko on jälleen noussut tietoisuuteen kuntavaalien aikana. Ehdokkaat ovat lupautuessaan tehtävään saaneet harteilleen vastuullisimman vapaaehtoistyön.

Yksittäiset ehdokkaat, joilla ei ole takanaan isoja ammattiyhdistyksiä tai muita yhdistyksiä, joutuvat muita enemmän vastaamaan myös vaalityön rahallisesta osuudesta.

Koska kansalaiset haluavat tehdä vapaaehtoistyötä, kannustakaamme heitä siihen. Vaikka verottaja on jatkuvasti etsinyt erilaisia hidasteita tälle työlle, yrittäkää löytää yhteisöissä ja yhdistyksissä keinot, joilla tätä joukkoa voidaan usuttaa mukaan yhdistystoimistaan. Olisi hullua jättää tämä mahdollisuus käyttämättä.

Voi vain arvailla, miten paljon Suomessa ollaan tekemässä vapaaehtoistyötä, toiset vähemmän ja toiset enemmän.

Epäilen suuresti, että jokaisessa taloudessa on yhteys vapaaehtoistyöhön. Monet puolueet ja niiden piiri- ja paikallistaso, kolmannen sektorin yhteisöt tekijöineen ja monet muut järjestöt sysäävät työtaakka tuhansille ja taas tuhansille suomalaisille.

Otan esimerkin vuonna 1905 perustetusta Ilmajoen työväenyhdistyksestä. Kun arvioidaan tämän paikallisyhdistyksen vapaaehtoistyötä, saa jonkinlaisen kuvan. Yhdistyksellä oli toistakymmentä kuntavaaliehdokasta.

Heidän ympärillään pyöri vaalityössä omien läheisten lisäksi työtovereita, naapureita, sukulaisia ja monia, jotka eivät halua tulla näkyviin. Uskon lukumäärän nousseen lähelle tuhatta. Demariyhdistyksen lisääntyneen jäsenmäärä voi kerrata niin, että vapaaehtoistyötä tekee heidän kanssaan noin kuusi sataa.

Taloustutkimuksen 2018 kartoituksen mukaan suomalaisista 42 prosenttia osallistui vapaaehtoistoimintaan. Vaikka edellistutkimukseen vapaaehtoistyön määrä oli hiukan laskenut, alle 24-vuotiaiden nuorten määrä oli kasvanut merkittävästi. 50-64-vuotiaidenkin määrä oli hieman noussut.

Meidän iäkkäämpien ei siis kannata olla huolissaan, sillä jatkajia tämän tutkimuksen mukaan riittää, vaikka usein sanotaankin, että kökkätyö on pian tiensä päässä. Lisäksi hyvä huomata, että yli puolet vastaajista haluaisi osallistua, jos heitä pyydettäisiin. Osa taas ei ole tiennyt, miten pääsee mukaan.

Tämän pyyntömenettelyn todistan oikeaksi. Puolet kuntavaaliehdokkaista oli meillä sellaisia, joita oli osattu pyytää. Lisäksi SDP:n piirin järjestämän jäsenhankintakilpailun hopea tuli työväenyhdistykselle yksinkertaisesti siten, että uusia jäseniä listattiin, kun osattiin ”naapuria” pyytää.

Jäsenhankinnassa ei ajanpuutteesta vaikeroitu, kuten tehtiin kuntavaaliehdokasanelussa. No, kunnanvaltuusto kokoontuu muutaman kerran vuodessa ja lautakunnat kerran kuukaudessa, ei siis paljon ajanmenetystä.

Kuntapolitiikka on yllättäen sellaista vapaaehtoistyötä, josta voi kuitata palkkion

Toive Tynjälä

sosiaalineuvos

kunnallisena luottamushenkilönä vuodesta 1972

sihteeri-tiedottaja Ilmajoen Työväenyhdistys ry

Kommentoi