Lukijoilta: EU:n elvytyspaketti – kolmen miljardin mahdollisuus Suomelle

Suomen tulee suunnata suunniteltua suurempi osuus EU:n elpymisvälineen rahoituksesta liikenneinfraan. Liikenneyhteyksien parantaminen lisäisi yritysten kilpailukykyä sekä alueiden saavutettavuutta ja elinvoimaa. Sujuva liikenne vähentää myös liikenteen päästöjä.

Suomen käytettäväksi on tulossa EU:n elvytyspaketin kautta noin kolmen miljardin euron potti. EU:n mittavalla elvytyspaketilla tavoitellaan Suomen ja muiden EU:n jäsenmaiden elpymistä ja talouden kääntämistä kasvu-uralle. Samalla on tarkoitus antaa tuntuva sysäys digitalisaatiolle sekä talouden uudistumiselle vihreämpään suuntaan.

Pohdinta käy nyt kuumana, miten elpymisvälineen rahoituksesta saadaan paras mahdollinen hyöty irti. Ministeriöt kiertävät parhaillaan Suomea ja keräävät näkemyksiä eri alueilta.

Suomen uudistus- ja investointiohjelma valmistuu vuoden lopulla, sen jälkeen, kun eduskunta on käsitellyt hallituksen selonteon aiheesta.

Elvytyspaketti on Suomelle kolmen miljardin mahdollisuus, jota ei pidä hukata. Nyt on ajateltava isosti ja vältettävä pieneen hankesilppuun vajoaminen ja siltarumpupolitiikan tekeminen. Varmistetaan, että meillä on muutaman vuoden päästä näyttää tuloksia siitä, mihin miljardit on käytetty ja mitä niillä on saavutettu.

Käytetään rahat liikenneinfran parantamiseen sekä yritysten hankkeisiin, joilla edistetään digitalisaatiota ja kestävän, vähähiilisen talouden ratkaisuja. Nämä kohteet ovat sellaisia, joiden puutteet ovat tiedossa ja joihin Euroopan komissio on Suomen maasuosituksissa ehdottanut lisäpanostuksia.

Kunnon elvytysrahoituspotin suuntaaminen liikenneinfraan mahdollistaisi sellaisen kertapanostuksen, jota ei muuten ole näköpiirissä. Liikenneväylien korjausvelka on pitkälle yli kaksi miljardia euroa. Korjausvelasta noin puolet kohdistuu tiestöön. Korjausvelan lisäksi liikenneväylien investointivelan on arvioitu olevan jopa 15 miljardia euroa.

Paitsi, että infrahankkeet ovat hyvää elvytystä, parantaisi panostus vientiteollisuuden kilpailukykyä myös pidempivaikutteisesti. Lisäksi panostukset näkyisivät monien veronmaksajien arjessa parempina työssäkäyntiyhteyksinä ja eri alueiden parempana saavutettavuutena. Myös päästöt vähenisivät, sillä nykykuntoiset tiet ja reitit aiheuttavat kiertoreittejä ja esimerkiksi painorajoituksia raskaalle liikenteelle.

Mitä tulee digitalisaation sekä kestävän, vähähiilisen talouden ratkaisujen edistämiseen, on elvytysrahoitus suunnattava kohteisiin, joissa julkinen rahoitus vauhdittaa yksityisen sektorin TKI-toimintaa ja investointeja. Niin tuetaan parhaiten työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua. Julkisen rahoituksen käyttäminen yksityisten investointien vipuvartena, takaa parhaimman vaikuttavuuden elvytysrahoitukselle.

EU:n jäsenmaiden kesällä saavuttama sopu 750 miljardin euron elvytyspaketista on positiivinen asia, sillä sisämarkkinoiden toipumisella on suuri merkitys Suomen lähitulevaisuuden kannalta.

Elvytysharjoitukseen on kuitenkin suhtauduttava myös varauksella. Raha ei ole ilmaista – päinvastoin. Jotta tämä poikkeuksellinen panostus kannattaa, on Suomen ja muiden jäsenmaiden käytettävä rahoitus aidosti kilpailukyvyn parantamiseen, kasvuun ja talouden uudistumiseen.

Johanna Sipola

johtaja

Keskuskauppakamari

Kommentoi