Lukijoilta: Hallituksen suuren koulu-uudistuksen arviointia

Uusi oppivelvollisuuslaki hyväksyttiin eduskunnassa 15.12.2020 hallituspuolueiden voimin. Uutta lakia on hehkutettu jopa vuosisadan koulu-uudistukseksi peruskoulun 1972 voimaantulon jälkeen. Sijaisopetusministeri totesi (Ilkka-Pohjalainen 18.12.2020): ”Hyvällä syyllä voi sanoa, että kyseessä on suurin yksittäinen harppaus, jonka koulutus on tällä vuosituhannella tehnyt.” No niin, järeämmät koulu-uudistukset painottuvat viime vuosisadan puolelle, nimittäin keskiasteen koulunuudistus ja ammattikorkeakoulujärjestelmän luominen. Vahinko vain, että oppositio ei voinut yhtyä tähän merkittävään uudistukseen.

Peruskoulun suuri tehtävä oli antaa koko ikäluokalle yhtenäinen koulutus ja täten toteuttaa tasa-arvon vaatimus. Nyt taas uuden oppivelvollisuuslain taustalla on taata jokaiselle nuorelle toisen asteen tutkinto, vähentää koulupudokkaita sekä nostaa pitkällä aikavälillä työllisyysastetta. Koulutetut saavat paremmin työtä kuin kouluttamattomat.

Lähtökohdat lainuudistukselle ovat varmasti kaikin puolin hyväksyttävät. Tosin arviointineuvostokin toteaa, että lyhyellä aikavälillä uudistus heikentää julkista tasapainoa ja pitkällä aikavälillä tuleva positiivinen hyöty on vaikeasti arvioitavissa.

Uudistuksen tärkeänä kulmakivenä on pidetty oppivelvollisuuden pidentämistä kuudestatoista kahdeksaantoista ikävuoteen. Kuitenkin jo ajat sitten lähes koko peruskoulun ikäluokka on jatkanut opintojaan toisella asteella.

Niinpä 2019 peruskoulunsa päättäneistä 98,8 % sai opiskelupaikan toiselle asteelle. Hakijoiden osuus on ollut vain hiukan suurempi (99,3%). Ongelmana ei ole ollut pitkään se, etteikö koulutuspaikkoja olisi tarjolla, vaan se, että hakija ei ehkä pääse siihen koulutukseen johon haluaisi. Kouluajan pidennys tarkoittaakin nyt vain vallitsevan käytännön vahvistamista.

Suurempi ongelma on opintojen keskeyttäminen. Lukiossa keskeyttämisprosentti on 3,2 % ja ammatillisessa koulutuksessa 8,7 %. Keskeyttäneiden määrä ammattiopinnoissa nousee tuhansiin vuodessa.

Vaikuttaako nyt tehty uudistus tähän keskeyttämisongelmaan? Arviointineuvoston raportissa todetaan, että keskeyttämisen syyt painottuvat heikkoon opintomenestykseen, motivaatio-ongelmiin, terveyteen ja tuen puutteeseen. Myös taloudelliset syyt voivat vaikuttaa opintojen keskeyttämiseen.

Opintoalan kiinnostumattomuus (Amis-barometri) ja yhteisöllisyyden puute koulutuksessa ovat yhteydessä motivaatio-ongelmaan.

Peruskoulunaikaiset mielenterveysongelmat näkyvät psyykkisinä ongelmina ammattiopintojen alkaessa. Jos riskitekijöitä on opiskelijan osalla useita, se johtaa varmimmin keskeyttämiseen.

Uudessa perusopetuslaissa oppikirjat ja välineet (kynät, kumit, tussit, läppärit ja vastaavat) tulevat opiskelijoille maksuttomiksi. Myös pidempiä koulumatkoja tuetaan. Hallitus on laskenut tämän uudistuksen hinnaksi 129 miljoonaa euroa vuodesta 2024 eteenpäin.

Uudistuksen arvostelijoiden mukaan mainitulla summalla vaikutettaisiin ratkaisevasti peruskoulun nykyisiin ongelmiin. Keinoja tähän ovat mm. kaksivuotisen esiopetus, riittävät tuki- ja erityisopetusresurssit, ryhmäkokojen pienentäminen, laajennettu opinto-ohjaus, matala kynnys mielenterveyspalveluihin, psykologi- ja muut terveyspalvelut... Korjattavien asioiden luetteloa voisi varmaankin jatkaa. Lisäksi koulujärjestelmä on ollut suurien leikkausten kohteena viime vuosina.

Ihmettelen vain, miksi aikanaan ei ole pidetty suurempaa äläkkää näistä leikkauksista.

Kaikki peruskoulun oppilaat eivät tietenkään ole kouluvalmiuksiltaan lähtökohtaisesti samalla tasolla. Varsinkin teoriaopinnot ovat monelle koululaiselle suoranaista tervan juontia. Koulumotivaatio laskee. Ammatillisiin opintoihin tullaan ja tuodaan sitten mukanaan peruskoulussa syntyneet ongelmat.

On lähdettävä siitä, että ammattiopinnot aloitetaan puhtaalta pöydältä. Käytännön sisällyttäminen oppilaan ohjelmaan (työssäoppimisjaksot), jota oppilaat odottavat, on tervetullut asia ja koulu voi alkaa sujua paremmin. Käsittääkseni työpaikalla tapahtuva koulutus on myös lääkettä motivaatio- ja mielenterveysongelmiin. Ehkä kouluongelmat voidaan seljättää.

Tässä yhteydessä ei voi olla mainitsematta myös oppisopimuksella tapahtuvaa ammatillisen tutkinnon suorittamista.

Vuoden 2018 lakimuutos on edistänyt myös nuorten oppisopimuksen käyttöä: opiskelija voi joustavasti siirtyä oppisopimuskoulutukseen missä tahansa vaiheessa ammatillisia opintojaan (yrityspalvelupäällikkö Satu Ahopelto, Sedu, Ilkka-Pohjalainen 17.12.2020).

Satsauksen uuteen toisen asteen oppivelvollisuuskouluun on arvioitu maksavan 129 miljoonaa euroa. Suuri summa. Mutta hallitus on laittanut rahaa menemään (velkarahaa) kymmenen miljardin arvosta vuonna 2020 eri tarkoituksiin.

Tuleva panostus koskee suurta oppilasmäärää, ainakin 170 000 opiskelijaa. Hehän ovat tulevia yhteiskunnan työntekijöitä ja veronmaksajia. Eiköhän summa tule moninkertaisesti takaisin yhteiskunnalle.

Keijo O. Laitinen

Lapua

Kommentoi