Lukijoilta: Hankala aika yrityksille vaikuttaa ihmisten psyykkiseen hyvinvointiin

Haluan osoittaa huoleni koronaviruksesta ja sen vaikutuksesta yrittäjiin. Suomen Yrittäjät on nostanut esiin keskustelua koronaviruksen massiivisesta vaikutuksesta pienyrittäjien tilanteeseen.

Huoli johtuu siitä, että tällä hetkellä ei tehdä uusia tilauksia, tuotanto ei liiku, ihmiset eivät uskalla käyttää palveluita ja työt keskeytetään. Tämä voi pahimmillaan johtaa siihen, että yrittäjien on pakko lomauttaa ja irtisanoa työntekijöitä, kuten olemme jo nähneet toteutuvan. Pienyrittäjät ovat hankalassa paikassa.

Kuvailen huoleni luvuilla, jonka kautta haluan nostaa esille, mitkä massiiviset vaikutukset viruksella on meidän yhteiskuntaamme.

Kaikista yrityksistä Suomessa noin 93% on sellaisia yrityksiä, joissa työskentelee alle 10 henkilöä, näitä kutsutaan pienyrityksiksi. Nämä pienyritykset maksavat ison osan Suomen verotuloista ja 2000-luvulla nämä yritykset ovat Suomessa kehittäneet eniten uusia työpaikkoja. Nyt ymmärrätte huoleni ja mitä tämä tarkoittaa meidän yhteiskunnallemme.

Mikä minua huolestuttaa eniten, on se, mitkä vaikutukset ovat henkilötasolla. Poliittisessa keskustelussa me unohdamme usein henkilön asian takana. Henkilö on perheenjäsen, vanhempi, työnantaja tai työntekijä. Se on henkilö, joka kärsii näinä aikoina.

Minulla on ystäviä mm. teknologia-alalla, ravintola-alalla sekä kauneusalalla ja heillä on aito huoli tilanteessa.

Mitkä olivat laman aiheuttamat vaikutukset henkilölle ja yhteiskunnalle ja mitä voisimme oppia siitä?

80-luvulla korotettiin palkkoja ja hintoja, jonka jälkeen tuli lama, mihin kukaan ei osannut valmistautua.

90-luvulla työttömyys lisääntyi räjähdysmäisesti ja leipäjonot olivat osa yhteiskunnan katukuvaa. Kuntasektori sanoi ihmisiä irti ja moni ei vieläkään ole toipunut kriisistä. Lapsiperheiden ongelmista tuli lasten ongelmia ja tämä näkyi mm. lisääntyneessä lastensuojelun tarpeessa.

Se, että moni ihminen ja yritys joutuu ekonomiseen kriisiin, johtaa ihmisten pahoinvointiin, jonka voimme tunnistaa kauan kriisin voittamisen jälkeenkin. Tämän pahoinvoinnin voi tunnistaa oman taloudellisen tilan huolena, huolena tulevaisuudesta sekä huolena perheestä ja lapsista. Ihminen kokee stressiä korkealla tasolla. Faktatietona tiedämme tämän vaikuttavan negatiivisesti ihmisen hyvinvointiin.

Irtisanominen ja ilman työpaikkaa jääminen vaikuttaa myös sosiaalisiin ihmissuhteisiin sekä yhteisöllisyyteen.

Sosiaaliset ihmissuhteet korreloivat myös vahvasti muihin hyvinvointikomponentteihin. Vanhempien työttömyys vaikuttaa lasten psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttaen näin koko perheeseen. On tärkeää, että myös nuoret löytävät työpaikkoja, tämä ehkäisee nuorten syrjäytymistä.

Teemat, jotka valtasivat keskustelun 90-luvun laman jälkeen, olivat lisääntyneet itsemurhat sekä lisääntynyt alkoholinkäyttö, joka johti väkivaltakäyttäytymiseen. Perhesuhdeväkivallasta tuli tuolloin vakava ilmiö.

Nyt meidän täytyy yhteisenä rintamana ja yhteistyössä katsoa positiivisesti eteenpäin. Olen ylpeä siitä, että saan olla suomalainen, kun me yhdessä autamme ja tuemme toinen tosiamme.

Me tulemme selviytymään tästäkin, mutta meidän on valmistauduttava. Siksi on nyt erityisen tärkeätä, että käymme keskustelua psyykkisestä hyvinvoinnista, huolesta ja stressistä.

Talous toimii sykleissä ja laskua seuraa aina nousu, sekä päinvastoin, mutta ihmisten kärsimys jatkuu pidempään. Muistetaan siis kriisitilanteessa henkilöt, ihmiset asioiden takana.

Me osaamme ja meidän tulee rakentaa eteenpäin sitä solidaarista Pohjanmaan yhteiskuntamallia, joka on antanut meille kaikille niin paljon tähän asti. Tähän minäkin haluan omalta osaltani kantaa korteni kekoon.

Sari Somppi

kriminologi, psykologi

Vaasa

Kommentoi