Lukijoilta: Harkintaa ja oikeudenmukaisuutta turvepäätöksiin

Nykyisen hallituksen ohjelman mukaan turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi turve-energian käyttö halutaan lopettaa kokonaan 2030-luvun aikana, vaikka turpeen merkittävä rooli huoltovarmuuden osalta jatkuu senkin jälkeen.

Hallitusohjelman aikataulu on erittäin kireä ja siihen sisältyy monia avoimia kysymyksiä. Viime aikoina turpeen alasajoa on vaadittu vieläkin nopeammalla aikataululla.

Tavoitteet ovat siis kovia, mutta toistaiseksi kukaan ei ole vielä esittänyt keinoja tai ohjelmaa, joiden avulla turpeen käyttöä vähennetään mahdollisimman järkevällä ja myös oikeudenmukaisella tavalla.

Lähinnä ideologisin perustein esitetyt vaatimukset turpeen verotuksen nopeasta korottamisesta ovat hätiköityjä, sillä Työ- ja elinkeinoministeriön asettama laajapohjainen turvetyöryhmä on vasta aloittanut työnsä. Myös energiaverotuksen kokonaisuudistusta pohtivan virkamiestyöryhmän urakka on vielä kesken.

Kannattaa tutkia, ennen kuin hutkitaan. Eli kun kerran asioita jo selvitetään, niin onko syytä hosua ennen tulosten saamista?

Turveveron korottaminen vähentäisi tietysti turpeen käyttöä nopeasti. Myös kivihiilestä ollaan hankkiutumassa eroon.

Vasta hahmollaan olevat korvaavat energiamuodot eivät ehdi tähän tahtiin mukaan. Siksi turpeen ainoaksi korvaavaksi vaihtoehdoksi jäisi puu.

Käytännössä tämä johtaisi siihen, että metsäteollisuus ja energiateollisuus joutuisivat kilpailemaan puusta. Toinen tekisi pölleistä vientituotteita, toinen polttaisi ne energiaksi. Reaalimaailmassa tämä johtaisi puun tuonnin lisääntymiseen.

Suomalaisesta työstä siis luovuttaisiin ja korvattaisiin se ulkomailla tehdyllä työllä.

Suomessa tuotetaan energiaa polttamalla vielä pitkään. Nykyiset laitokset tarvitsevat turvetta puun rinnakkaispolttoaineeksi. Jo nyt on nähtävissä, että energiayhtiöt valmistautuvat turvetta uhkaavan veronkorotuksen eli siis polttoaineen hinnannousun takia uusimaan kattilalaitoksiaan huomattavasti ennen niiden käyttöiän loppumista.

Koneyrittäjien liiton laskelmien mukaan turvetuotannon suora työllistämisvaikutus on noin 2 000 henkilötyövuotta ja välillinen vaikutus on kaksinkertainen.

Merkittävin vaikutus elinkeinolla on pohjalaismaakunnissa.

Nämä työpaikat menetettäisiin turpeen käytön loppuessa ja yrittäjiltä vietäisiin heidän elinkeinonsa.

Ympäristön kannalta liian nopea turpeesta luopuminen aiheuttaisi suuren määrän kesken jääneitä energiaturpeen tuotantoalueita, joiden käyttö vaikkapa uuden metsän kasvatukseen tai uudelleensoistamiseen olisi ongelmallista.

Alueiden heitteillejättö lisäisi turhia päästöjä sekä vesistöihin että ilmastoon.

Mikä sitten olisi järkevää, jos kerran turpeesta on ihan pakko luopua?

Seuraavan kymmenen vuoden aikana noin puolet turvetuotantoalueista poistuu käytöstä.

Loppuun nostetut kentät voidaan metsittää – eli tehdä niistä hiilinieluja.

Energiantuotannossa on laitoksia, jotka tarvitsevat rinnakkaispolttoaineeksi turvetta. Nämä laitokset vanhenevat suurin piirtein samassa tahdissa kuin turvekentät käytetään loppuun.

Turvetuotannon parissa toimivista yrittäjistäkin suuri osa saavuttaa eläkeiän niin ikään samassa aikataulussa.

Jos turpeesta luopuminen tehdään järkevästi ja sopivalla ennalta sovitulla rytmityksellä, on se kaikkien etu. Turvekentät hoidetaan loppuun ympäristöystävällisesti, kalliit kattilalaitokset ajetaan alas taloudellisesti ja järkevästi.

Suuri osa yrittäjistä pääse eläkkeelle juuri oikeassa iässä ja töissä jatkavat saavat riittävän siirtymäajan muokata elinkeinonsa tiedossa olevan aikataulun ehdoilla.

Järkevä ja oikeudenmukainen toiminta on tässäkin asiassa se ainoa oikea tie.

Vaikka turve onkin loistava lämmityspolttoaine, vaaditaan päättäjiltä juuri nyt viileätä harkintaa.

Anne Niemi

puheenjohtaja

Heikki Risikko

toimitusjohtaja

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät

Kommentoi