Lukijoilta: Hirvikannan hoitoa maanomistajien kustannuksella

Alueelliset riistaneuvostot (ARN) päättivät viikolla 10 pitämissään kokouksissa hirvikannan tavoitteista seuraavalla kolmivuotiskaudelle, siis vuosille 2021–2023.

Ennen päätöstään alueellinen riistaneuvosto kuuli keskeisten sidosryhmien näkemyksistä hirvikantaan liittyen.

Pohjanmaan alueellisen riistaneuvoston tekemässä päätöksessä on vaikea nähdä aitoa halukkuutta sidosryhmien kuulemiseen. Tilaisuudesta jäi huonon teatterinäytöksen maku.

Kuulemisessa käytetyistä puheenvuoroista yksikään ei puoltanut myöhemmin tehtyä päätöstä.

Alueellinen riistaneuvosto päätti säilyttää Pohjanmaan alueen neljällä hirvitalousalueella tavoitteet edellisen kolmivuotiskauden mukaisina.

Sidosryhmäkuulemisessa käytetyt puheenvuorot vaativat pääsääntöisesti hirvikannan laskemista.

Maanomistajien näkemysten lisäksi viranomaistahot, ely-keskus ja Metsäkeskus, esittivät hirvikannan pienentämistä.

Pohjanmaan alueen tavoitetiheydet ovat valtakunnan korkeimpia, kuin myös metsätalouden vahingot.

Huomiota herättävää on, että ongelmallisimmilla hirvitalousalueilla edellisen kolmivuotiskauden aikana ei asetettua kantatavoitetta saavutettu yhtenäkään jahtikautena. Tämä herättää kysymyksen metsästäjäpuolen sitoutuneisuudesta asetettuun tavoitteeseen.

Metsästyslaki yksiselitteisesti sitoo metsästysoikeuden maanomistajan oikeudeksi. Lain laatijoiden näkemys on siis vahvasti ollut se, että maanomistaja määrää maillaan tapahtuvasta metsästyksestä.

Maanomistajat ovat laajasti antaneet riistanhoidon ja riistakantojen verotuksen metsästäjien hoidettavaksi vuokrasopimuksin. Vuokranmaksuna toimii tyypillisesti kutsu metsästysseuran hirvipeijaisiin tai maanomistajille toimitettu lihapala.

Alueet on siis luovutettu metsästysseurojen käyttöön hyvin muodollista korvausta vastaan. Vastavuoroisesti hirvikanta on pidetty sellaisella tasolla, ettei merkittäviä hirvien aiheuttamia vahinkoja ole päässyt syntymään.

Toiminta on perustunut hyvään yhteistyöhön ja molemminpuoliseen arvostukseen. Valitettavasti tämä ei kaikkialla toimi, eikä riistaneuvoston päätös tavoitekannasta edes mahdollista riittävää hirvikannan leikkaamista ongelma-alueilla

Vallitsevassa tilanteessa on syytä pohtia, onko päätösvaltaa asiassa käyttävän toimielimen kokoonpano oikea. Alueellisen riistaneuvoston kokoonpanossa metsästäjillä on enemmistöedustus. Kokoonpanoa tulisi muuttaa siten, että maanomistajien ja muiden sidosryhmien asema päätöksenteossa korjaantuu.

Tällä hetkellä ne, joiden mailla hirvet ruokailevat, eivät saa ääntänsä kuuluviin. Tähän olisi syytä poliittisten päättäjienkin ottaa kantaa.

Arsi Kanala

MTK Keski-Pohjanmaa, ARN:n jäsen

Johanna Nyman

Österbottens Svenska Producentförbund, ÖSP

Jan-Ove Nyman

MTK Keski-Pohjanmaa

Antti Pajula

Suomen metsäkeskus, ARN:n jäsen

Ari Perälä

MTK Etelä-Pohjanmaa

Jussi Parviainen

Mhy Lakeus

Mikko Syri

MTK Metsälinja

Kommentoi