Lukijoilta: Hyvinvointialue tarvitsee osaavan henkilöstön

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueesta tulee maakunnan ylivoimaisesti suurin työnantaja. Sen palvelukseen siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä noin 9 000 työntekijää. Henkilöstön osaaminen ratkaisee sen, millaista palvelua maakunnan asukkaat sosiaali- ja terveyspalveluissa saavat.

Henkilöstöön kuuluu lääkäreitä, hammaslääkäreitä, psykologeja, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, sosionomeja, fysioterapeutteja, röntgenhoitajia, bioanalyytikkoja, puheterapeutteja, geronomeja, suuhygienistejä, hammashoitajia, lähihoitajia ja monien muiden ammattiryhmien edustajia. Monia heistä koulutetaan maakuntamme oppilaitoksissa: Seinäjoen ammattikorkeakoulu kouluttaa monipuolisesti sosiaali- ja terveysalan alan ammattilaisia, ja esimerkiksi sairaanhoitajakoulutusta on toteutettu maakunnan muissakin osissa kuin Seinäjoella. Sedu toteuttaa lähihoitajakoulusta Seinäjoella ja varsin laajasti maakunnan alueella.

On myös hyviä ja toimivia yhteistyömalleja. Tampereen yliopiston lääkärikoulutuksessa on jo 1990-luvulta lähtien toteutettu mallia, jossa osa lääkäriopiskelijoiden harjoittelujaksosta toteutetaan Seinäjoella. Sosiaalityön maisterikoulutus Seinäjoella yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa on tärkeää sosiaalialan ammattilaisten rekrytoinnissa ja osaamisen vahvistamisessa. EPANET-verkoston kautta Seinäjoen keskussairaalan tutkimustoiminta on erinomaisella tasolla – ja se on vahvistanut sairaalan vetovoimaa laadukkaana työpaikkana. Tampereen ammattikorkeakoulu on toteuttanut Seinäjoella useaan otteeseen bioanalyytikko- ja röntgenhoitajakoulutusta yhteistyössä keskussairaalan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa: näin on saatu osaavaa henkilöstöä erityisaloille.

Lähtötilanne uuden hyvinvointialueen käynnistymiseen on siis henkilöstön osalta kohtuullisen hyvä. Mutta on todennäköistä, että kilpailu osaavasta henkilöstöstä kiihtyy kahdesta syystä. Työvoimasta alkaa olla yleisesti pula aktiiviväestön määrän vähentyessä. Toisaalta kilpailu eri alueiden välillä voi lisääntyä - ja silloin suuret yliopistopaikkakunnat ovat helposti etulyöntiasemassa.

Etelä-Pohjanmaalla tarvitaan jatkossakin innovatiivisia ratkaisuja koulutuksessa sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. Ne kannattaa perustaa jo toimiviin yhteistyösuhteisiin. Uuden hyvinvointialueen tulee olla vetovoimainen työpaikka – tämä edellyttää hyvää, kaikkia ammattiryhmiä arvostavaa henkilöstöpolitiikkaa ja erinomaisen laadukasta johtamista. Ja jos kotimainen työvoima ei riitä, meillä on oltava valmius uusiin ratkaisuihin myös ulkomaisen työvoiman suhteen.

Tapio Varmola

Seinäjoki

Kommentoi