Lukijoilta: Hyvinvointialue tulee – oletko valmis

Juhannuksen alla eduskunta hyväksyi lopultakin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen uudesta hallintomallista. Tulevat hyvinvointialueet vastaavat myös pelastuspalveluiden järjestämisestä. Hyväksyttyä lakia en pidä hyvänä, mutta näin demokratia toimii; enemmistö päättää ja sillä mennään.

Miten suhtautua syntyneeseen ratkaisuun?

Pitkää tunkkinne, so. päättäkää mitä päätätte vai pyrkiä vaikuttamaan siihen, että tällä lainsäädännöllä saadaan aikaan parasta mahdollista toteutusta.

Parasta sekä palvelujen käyttäjien että (veron)maksajien kannalta, ei niinkään parasta minkään intressiryhmän tai ideologian vallan näkökulmasta.

Jokaisella äänestysikäisellä on tilaisuus kertoa oma kanta tammikuun neljäntenä sunnuntaina pidettävissä aluevaaleissa.

Jos ensimmäiseen vaihtoehtoon päätyy liian moni, äänestysprosentti jää vaatimattomaksi ja aluevaaleista tulee fiasko. Tässäkin tilanteessa päättäjät valitaan ja asiat tullaan ratkaisemaan – myös vaaleissa nukkuvien puolesta. Mustanaamiot ja Aku Ankatkaan eivät osallistu päätöksentekoon.

Jos välität, miten lähes puolet meidän yhteisistä verovaroistamme käytetään ja mitä niillä saadaan aikaan, kannustan kiinnostumaan tulevista vaaleista; perehtymään onko puolueilla ja ehdokkailla näkemystä tulevasta sekä ottamaan kantaa äänestämällä.

Tulevat hyvinvointialueiden päättäjät käyttävät lähes puolet (jopa 24 mrd euroa) kaikista verotuloista. Kyse on merkittävistä rahoista ja ainakin yhtä merkittävistä palveluista. Ei siis todellakaan ole yhdentekevää, ketkä päätöksiä tekevät.

Massiivisten kokoisten alueorganisaatioiden valmistelu on käynnissä määräaikaisilla virkamiehillä poliittisten päättäjien ohjauksessa.

Jotkut ajattelevat, että näiden valmisteluelinten linjauksilla päätetään jo uuden organisaation toiminnan linjaukset. Mielestäni ajatus on virheellinen. Linjaaminen pitää olla nimenomaan uusien, tammikuun vaaleissa valittavien valtuutettujen tehtävä.

Mistä uudet valtuutetut sitten päättävät? Mitä ovat tärkeimmät päätökset? Mitä niihin ainakin pitäisi sisältyä?

Organisaatiosta ja henkilövalinnoista päättämisen lisäksi valtuuston tärkein päätös on lain edellyttämän palvelustrategian laatiminen, joka on koko uuden organisaation toiminnan ja talouden johtamista ja suunnittelua ohjaava asiakirja.

Palvelustrategialla hyvinvointialue linjaa sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet sekä asettaa tavoitteet miten alueemme palvelut järjestetään, tuotetaan ja rahoitetaan.

Oleellista on kirjata selkeästi, mitkä palvelut tuotetaan itse ja mikä rooli on alueen palvelujen tuottamisessa elintärkeillä alan yrityksillä ja kolmannen sektorin toimijoilla.

Toiminnan alun linjauksissa on välttämätöntä erottaa hyvinvointialueen organisaatiossa järjestämisvastuun kantava osa siitä, joka vastaa palvelujen tuottamisesta. Yhtä lailla välttämätöntä on luoda kustannuslaskentaan yhtenäinen ja läpinäkyvä laskentamalli. Vain näin voidaan järjestäjän näkökulmasta varmistaa palvelujen laatu ja tehokkuus vertailemalla aidosti erilaisia tuottajia ja saada eri tuottajia kirittämällä palvelujen käyttäjiä ja veronmaksajia hyödyntäviä innovaatioita.

Uusi megaorganisaatio tulee olemaan suurin alueen verovarojen käyttäjä. Hyvinvointialue pystyy vaikuttamaan oman alueensa elinvoimaisuuden säilymiseen tekemällä järkeviä hankintoja. Siksi on tärkeää, että hyvinvointialue pitää hankinnat omissa käsissään, eikä luovuta niitä millekään valtakunnalliselle organisaatiolle. Myös läpinäkyvästi ja realistisesti hinnoiteltu palveluseteli on erinomainen väline mahdollistaa alueen oman sote-alan yritysten säilyminen ja kehittyminen.

Tulevat hyvinvointialueen vaalit eivät ole mitkä tahansa vaalit. Niissä valitaan alueen kannalta todella merkittäviä päättäjiä. Nyt onkin tärkeää keskustella tulevan organisaation keskeisistä tehtävistä, niissä tehtävistä valinnoista ja siitä millaiset henkilöt näitä kykenevät tekemään alueemme hyvinvoinnin ja elinvoiman turvaamiseksi.

Oletko valmis?

Jyrki Mäkynen

Seinäjoki

Kommentoi