Lukijoilta: Hyvinvointialueiden tulevaisuus on epävarmaa

Ensimmäisiin aluevaaleihin on enää kaksi kuukautta. Puolueet etsivät edelleenkin ehdokkaita. Tilanne on epävarma, sillä mielipidekyselyissä kansalaisilla on vähän tietoa, mistä aluevaltuustoissa päätetään. Ennakkoon on arvioitu, että äänestysaktiivisuus jää EU-vaalien tasolle eli noin 50 prosenttiin. Miten tähän on tultu?

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisella on pitkä historia, sillä Matti Vanhasen 1. hallitus käynnisti keväällä 2006 kehittämishankkeen, jonka tarkoituksena oli eheän kuntarakenteen muodostaminen, kuntapalveluiden tuottaminen taloudellisesti ja kuntien vastuulla olevien palvelujen tuottaminen riittävän vahvoina yksikköinä. Hankkeen seurauksena toteutettiin kuntakentässä lukuisia kuntaliitoksia.

Paras-hanke kuitenkin pysäytettiin Kataisen hallituksen aikana 2011. Hallitus asetti tavoitteeksi, että sote-palveluiden tuottaminen perustuisi vahvojen peruskuntien malliin. Se olisi tarvinnut laajaa kuntakentän muutosta. Mm. Eero Heinäluoma arveli hankkeen alkaessa, että Suomen kuntamäärä tulisi uudistuksen johdosta pienenemään 200:lla. Uudistus kariutui siihen, että kuntakenttä ei ollut valmis kuntaliitoksiin ja puolueet vastustivat pakkoliitoksia.

Alexander Stubbin hallituksen tavoitteena oli perustaa viisi sote-suuraluetta, joka perustui viiteen erityisvastuualueeseen. Tämän mallin tyrmäsi eduskunnan perustuslakivaliokunta, jossa sain olla mukana. Päätös perustui demokratian puutteeseen ja taloudelliseen eriarvoistumiseen. Perustuslakivaliokunta ohjeisti mm, että uudistuksen perustana olisi aluemalli, jonka päättäjät valittaisiin suoralla vaalilla. Sipilän hallituksen esitys kaatui liian suureen kokonaisuuteen ja ajan puutteeseen.

Nyt sote-uudistuksen 20 vuoden historia on saamassa tammikuussa päätöksen. On aika ryhtyä toteuttamaan parempia kuntalaisten palveluja 1.1.2023 alkaen. Kyseessä on todella suuri uudistus ja on selvää, että kaikki ei ole valmista vaan uudistuksia tarvitaan jatkossakin. Lisäksi on varmistettava, että kolmannen sektorin ja yksityiset palvelun tuottajat voivat täydentää julkisia palveluita mm. palveluseteleiden kautta.

Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtion talousarvion kautta. Etelä-Pohjanmaan osalta rahoituksen tulevaisuus ei ole selvää, sillä on arvioita, että rahoitus lisääntyy, toisaalta on arvioita jossa rahoitus vähenee.

Maan hallitus on käynnistänyt selvityksen maakuntaveron käyttöön ottamiseksi. En kannata maakuntaveroa, sillä se vääjäämättä nostaa kansalaisten kokonaisveroastetta. Suomessa on kireä verotus, sillä kokonaisveroaste on 42,2 %. OECD-maiden (36 maata) joukossa Suomen veroaste tällä hetkellä on seitsemänneksi kirein. On selvää, että jos meille tulisi kolmas veroaste, maakuntavero, verotus kiristyisi.

Harry Wallin (sd.)

Seinäjoki

Kommentoi