Lukijoilta: Ilmaantuvuusluku ja prosentti

Koronan myötä on kaikille varmaan jo tullut tutuksi käsite ilmaantuvuusluku. Määritelmähän kuuluu: ilmaantuvuusluku on tartuntojen määrä viimeisen kuluneen kahden viikon aikana 100 000:tta tarkastelun kohteena olevaa henkilöä kohden laskettuna. Jos siis ryhmässä (esimerkiksi kunnan asukasmäärä) on 50 000 henkilöä, tartuntojen määrä kerrotaan kahdella, jos taas 200 000, se jaetaan kahdella.

Ilmaantuvuusluvun ei välttämättä tarvitse koskea kuntia, se voitaisiin samalla periaatteella laskea mille tahansa joukolle. Kyseessä on yksinkertainen ja naseva termi, jolla havainnollistetaan senhetkistä tartunnan leviämisvauhtia.

Jostain syystä mediassa ilmaantuvuusluvun yhteydessä tavan takaa kuitenkin ”selvennetään” termiä ja mainitaan kahdesta viikosta tai 100 000 asukkaasta, usein kuitenkin vain jommastakummasta.

Siitä esimerkki Ilkka-Pohjalaisessa 20.9.: ”Kahden viimeisimmän viikon ilmaantuvuusluku on Etelä-Pohjanmaalla 48,2. …Kahden viimeisimmän viikon ilmaantuvuusluku 100 000 henkilöä kohden piirin alueella oli 214 lauantaina 18.9.” Ilmaantuvuusluku on kuitenkin ”päiväkohtainen”, se lasketaan joka päivälle erikseen ja on tarkoitettu käytettäväksi sellaisenaan ilman lisäselvityksiä. Kahden viikon ilmaantuvuuslukua ei ole olemassakaan.

Ilmaantuvuus-termiä voi verrata prosenttiin.

On helppo ymmärtää, että jos uutisessa aina prosentin yhteydessä selvitettäisiin, mitä prosentti tarkoittaa, se tekisi kerronnasta sekavan ja ärsyttäisi lukijoita. Saattaisipa joku innokas kirjoittaa asiasta lehteenkin. Ilmaantuvuusluvun – kuten prosentinkin – tarkoitus on selkeyttää, havainnollistaa ja yksinkertaistaa kerrontaa. Käytettäköön sitä siis alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Kaikki, jotka eivät termiä tunne, voivat halutessaan googlettaa sen tai kilauttaa kaverille.

Jotta ilmaantuvuus ei olisi ”pelkkä luku”, tuoreimman luvun yhteydessä olisi hyvä mainita vastaavat päiväkohtaiset arvot viikon ja kahden takaa, jolloin lukija näkisi, mihin ollaan menossa. Tässä asiassahan suunta on tärkeämpi kuin suuruus.

Eikä lukijan tarvitse edes ymmärtää, mitä luku tarkoittaa. Riittää kun tietää, että pienempi on parempi.

Markku Hankanen

Seinäjoki

Kommentoi