Lukijoilta: Ilmastonmuutoksesta ja turpeesta

SImo Ketelimäki epäili pitkässä ja viihdyttävässä kirjoituksessaan (IP, 26.2.), että Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) luo uutta uskontoa, joka yrittää pelastaa ihmiskunnan ilmastonmuutoksen aiheuttamalta maanpäälliseltä kadotukselta.

IPCC ei ole uskonnollinen yhteisö vaan Maailman ilmatieteen järjestön ja YK:n ympäristöohjelman perustama, ilmastotieteilijöistä eli meteorologeista koostuva elin. Se on toiminut vuodesta 1988 alkaen ja saanut Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2007.

IPCC julkaisi vavisuttavan erikoisraporttinsa syksyllä 2018. Edellinen, laaja raportti julkaistiin vuonna 2014. Tämä ei herättänyt erityisen paljon huomiota, koska muutamaa oleellista päätelmää pidettiin siinä hieman epävarmoina, mm. sitä että ilmastonmuutos johtuisi erityisesti ihmiskunnan toiminnasta.

Vuoteen 2018 mennessä tämä johtopäätös vahvistui, ja lisäksi ilmaston lämpeneminen kävi entistä selvemmäksi. IPCC:n seuraava laaja raportti on tarkoitus julkaista ensi vuonna. Siihen mennessä koronapandemia toivottavasti on saatu kuriin ja voidaan keskittyä rakentamaan parempaa tulevaisuutta.

Ilmastonmuutosta ei enää kiistä yksikään eduskuntapuolue. Ne ovat kyllä erimielisiä siitä, kuinka voimallisesti ilmastonmuutosta pitäisi torjua.

Useimmat puolueista ja myös Suomen elinkeinoelämän vaikuttajista näkevät ilmastonmuutoksen hillitsemisen mahdollisuutena eivätkä uhkana, koska Suomessa on valmiudet kehittää ja valmistaa siihen tarvittavaa teknologiaa.

Nopein keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä.

Ketelimäen mainitseman hiilidioksidin lisäksi metaani on vaikutukseltaan suuri kasvihuonekaasu. Sitä vapautuu huomattavia määriä esimerkiksi soiden kuivatuksessa turpeen nostoa varten. Pieniä määriä metaania kertyy myös ihmisen suolistoon papujen ja herneiden vaikutuksesta – kuitenkin enemmän kuin hiilidioksidia, mistä Ketelimäki vitsaili.

Vaikka turpeen polttoa voi puolustella kotimaisena energianlähteenä, sen haitat ovat suuret. Turpeen nosto ja poltto energiaksi tuottaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin öljyn tai kivihiilen. Suomessa turpeen käyttö tuottaa yhtä paljon kasvihuonekaasuja kuin henkilöautoliikenne. Sen takia siitä luopumista kiirehditään.

Etelä-Pohjanmaalla turpeella on tärkeä asema elinkeinoelämässä ja energiantuotannossa. Siihen ei kuitenkaan kannata juuttua, koska myös täällä ihmisten on parempi suuntautua tulevaisuuteen kuin takertua nykyhetkeen saati menneisyyteen.

Karri Helin

Seinäjoki

Kommentoi